Professori E.J. Nyströmin opissa
Geodeettiset tasoituslaskut vajaiden havaintosarjojen perusteella. Erään diplomityön tarina vuodelta 1958.
Väitöskirja,
Teknillinen Korkeakoulu, Helsinki: Ranta-alueiden,
erityisesti lomatonttien lisäalueiden arviointi vesijättöjen
lunastuksissa.
Doctoral Thesis, Helsinki University
of Technology: The Valuation of Waterside Areas in
the Compulsory Purchase of Emerged Land, with Special Relevance to Accretions
to Holiday-Home Plots. Helsinki 1983, ISBN 951-99472-1-2.
Helsingin
elinkeinotutkimuksesta
- työssäkäyntialueen merkityksestä kunnallistalouden
kannalta
Suomen
maanmittauslaitoksen rooli maatilojen muodostamisessa ja järjestelyissä. Teknillisen Korkeakoulun, Eesti Maa-Ametin ja Eesti
Pollumajanduse Akadeemian Tallinnassa 9.-10.1.1991 järjestämässä
seminaarissa pidetty dosentti Aulis Tenkasen esitelmä. Sisältyy
apulaisprofessori Kari I. Leväisen toimittamaan seminaarijulkaisuun.
Mielipidemittauksista maanmittarin
näkökulmasta.
Lyhennelmä Maanmittaus-lehdessä n:o 1-2/2002 julkaistusta dosentti
Aulis Tenkasen artikkelista.
Opinion
Surveys from the Land Surveyor´s Viewpoint. Summary in English.
Rantatontin
osan korvausperusteesta lunastustoimituksessa. Maankäyttö n:o
2/2010.
Lomatonttiin
liitettävän vesijätön arviointimenetelmistä.
Maanmittaus n:o 2/2011.
Vesijättöjen järjestelyistä
Ruotsissa ja Suomessa. Tiivistelmän referointia ja kommentointia David
Björlinin diplomityöstä 2012.
Maanmittaushallituksen suunnittelutoimistossa
Viljelmä- ja metsälöjaotuksen optimoinnista
Pohjois-Pohjanmaalla
On the Optimation of the Layout of Rural Land Holdings in Northen Bothnia
Environmental Aspects of Land Consolidation.
FIG:n Melbournen kongressissa 1994 esitetty
kansainvälinen kyselytutkimus, 7. komissio. Sisältyy kongressijulkaisuun:
Commission 7/Paper TS 704.3. FIG/XX Congress 1994,
Onko
perinteinen putkiremontti hintansa väärtti?
Maankäyttö-lehdessä 4/2009 julkaistu artikkeli
Muistoja työvuosien
varrelta
+
Jälkikirjoitus eläkevuosilta
Kiinteistösuunnittelun opintojakso Teknillisen korkeakoulun maanmittaustekniikan laitoksella syksyllä 1991
Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien asiantuntijoiden opintomatka Alankomaihin
Ympäristönäkökohdat tilusjärjestelyissä
Oikeudenmukainen hyödynjako järjestelyluontoisissa lunastuksissa
Sharing the Benefit From
Land Consolidation by Compulsory Purchase
Vesijätön lunastus vai järjestely?
Elämän mystinen virta. Katsaus erään suomalaissuvun historiaan 1850-1953.
Karjalaisen rintamamiehen rakennushanke Tyrväässä 1949-52
Sakkolan Tenkasten sukunimen syntyhistoriaa
Tenkaan
viittaavia paikannimiä
Miten suomen kieltä kirjoitettiin 1700-luvun alkupuoliskolla?
Huomioita Lönnrotin v. 1828 Taipaleessa tallentamasta Väinämöisrunosta
Etu- tai sukunimiin liittyviä sanontoja ja riimejä Vpl Pyhäjärveltä ja Sakkolasta
Harjoituskomppanian ruokalista vuodelta 1887
Ruokolahden
Tengoista, Tenkasista ja Huuhtasista;
Ruokolahden
ja Sortavalan varhaisista Tengoista ja Tenkasista
Inkerinmaan Tenkasista
Tenkasia Salmin
pitäjästä
Sotamiehen otosta Tenkasen
ruodussa Suuren Pohjansodan aikana
Venäjältä
Suomeen palanneista Suuren Pohjansodan sotavangeista
Arvoitukselliset
esivanhempani
Märkespersoner
inom släkten Tenkanen (eller Tengén)
Tennilän,
Raision, Kallialan (Tyrvään), Savon ja Viipurin Karjalan
keskiaikaisista lukkareista
Arkistotietoja
Kangasniemen seudun Lukkarisista 1500-luvulta
Ote
Vesulahden Vuolingon neljänneskunnan verokirjasta vuodelta 1541
Arkistotietoja
Joroisten seudun Lukkarisista 1500-luvulta
Esimerkkejä
Olavinlinnan voutien anekkikirjeistä 1500-luvulta
Sanontoja
savolaisista sukunimistä
Pyhäjärven
hallinnollisista oloista
Miten Akkasten
sukunimi on syntynyt?
Akkasten
merkkihenkilöitä 1800-luvulta; prof., toht. (h.c.) Matthias
Akiander
Vpl Pyhäjärven seudun urheilu- ja nuorisoseuraväkeä ym.; henkilöluettelo kirjaan "Kaiku, joka kiiri kauas..." (toim. Mauri Vanhanen & Kari Uusitalo, julk. Pyhän-Säätiö1970), s. 1-133; idrotts- o. ungdomsföreningsfolk mm. i nejden av Pyhäjärvi socken Vb.l (s. 1-133)
Äitini
kotikylän elämää 1700-luvulla
Akkasten
ponnistelut itsenäisiksi talollisiksi
Äitini Elina
Akkasen juurista; sisältää mm. ryhmäkuvan, jossa mukana
Maria Yrjöntr Akkanen (s. Haikonen), Tauno Aapronpka Akkanen, Elma
Aaprontr Hiekkamaa (e. Karvanen, s. Akkanen), Iida Yrjöntr Pitkänen
(s. Haikonen), Kati Juhontr Savolainen (s. Akkanen), Anneli Tenkanen (s.
Laine), Aulis Martinpka Tenkanen, Elina Aaprontr Tenkanen (s. Akkanen), Matti
Martinpka Tenkanen, Martti Viktor Matinpka Tenkanen, Yrjö Martinpka
Tenkanen ja Helena Yrjöntr Tepponen (s. Haikonen).
Kesävieraan
muistoja mummolasta vuodelta 1943
sisältyy Enkkuan
koulupiirikirjaan, sisällysluettelo
Jouluevankeliumi
isovanhempien murteella
Proosaa
Otteita pienoisromaanista Aholan aikamiespojat (Pellervo-Seura 1946)
LaukkuryssäNuori Pietari Kurvinen (Pellervo-Seura 1948)
Esittely kansilehdiltä
Muistelmia Käkisalmesta; otteita teoksesta Kirjeeni Sinulle (1969)
Aliupseerituvasta Kalliosaaren Kasinolle
Dallapé ja pankkineiti
Saska ja mustalaiskuorma
Ote romaanista "Karjalasta kajahtaa"
Urheiluharrastuksista Pyhäjärven Saaprun-Enkkuan-seudulla; henkilöluettelo (personförteckning)
Om idrottsaktiviter inom Sabros och Enckoa byanejd av Pyhäjärvi socken Viborgs länByidrottsmän från Pyhäjärvi Vib. län, Sabros och Enckoa byar år 1932.
Stående från vänster: Ensio Pärssinen, Armas Kukko (Kumanto), Anselm Tihveräinen (Loimusalo), Nestori Pusa, Urho Rasilainen, Martti V. Tenkanen; sittande från vänster: Juho Kotti, Eino och Olavi Kukko (Kumanto).
Alikersantti Martti Tenkanen Kiteen taisteluissa kesällä 1941 talvisodan välirauhassa 1940 Neuvostoliitolle menetettyjen alueiden takaisinvaltaamiseksi
Runoja ja runoluonnoksia
- Ne sinne jäi
Runo siirtolaisten tervetuliaisjuhlaan Tyrväässä v. 1950- Kirkkomuisto Sakkolasta
- Sä kansa karjalainen
Laulun sanat, säv. Toivo Tenkanen- Kuka kumma lauleskellut?
- Laulu isovanhemmille
- Muistoja Joensuusta
Omistettu Anna-Maija Raittilalle, joka toimi v. 1942 Joensuun sairaalan lähettinä samaan aikaan kun Martti makasi siellä kuoleman kielissä jalasta alkaneen yleisen verenmyrkytyksen takia. Raittila on myöhemmin tullut tunnetuksi runoilijana, erityisesti virsirunoilijana.Juhlakronikka 75-vuotiaalle Evankeliumiyhdistykselle
Keskustelua evankelisessa liikkeessä
Niklas Emanuel Tengénin kuvaelma "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" (vuodelta 1857)
Arvi Karvonen:
Älkäämme unohtako omaa murretta (Käkisalmelainen n:o
11/1963)
Ks. myös Kansallisbiografiaa (sisältää mm. pääasiassa Unionin historiikista toimitetun artikkelin opettaja Helmi Tengénistä)
Lukkari Aabraham
Tenkasen ja hänen vaimonsa testamentti,
vuodelta 1862
Perunkirjoitus
lukkari Abraham Tenkasen vaimon Anni Peltosen
kuoleman jälkeen Sakkolan Lukkarin virkatilalla v. 1872
Perunkirjoitus
lukkari dir.cantus Aleksanteri Tenkasen
jälkeen v. 1895 Pihlajamäen tilalla RN:o 4, Sakkola, Karhola
Kotisivulle>Hemsidan>Home page
Till första hjälp>First aid