MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖJÄRJESTELYJEN ASIANTUNTIJOIDEN OPINTOMATKA ALANKOMAIHIN

LUKIJALLE

Parikymmentä maanmittauslaitoksen kiinteistöjärjestelyjen asiantuntijaa käsittävä ryhmä eri puolilta maata teki keväällä 1995 kolmipäiväisen opintomatkan Alankomaihin. Matkan aikana tutustuttiin Alankomaiden tilusjärjestelytoimintaan. Tavoitteena oli hankkia virikkeitä oman tilusjärjestelytoiminnan kehittämiseen.

Matkakertomus on laadittu siten, että kunkin matkapäivän osuudesta huolehti eri maanmittaustoimisto. Ensimmäistä virallista matkapäivää eli keskiviikkoa 26.4.1995 koskevan tekstin on kirjoittanut pääasiassa Jarmo Toivonen Keski-Pohjanmaan maanmittaustoimistosta, torstaita koskevan tekstin pääasiassa Timo Toivanen Kalajokilaakson maanmittaustoimistosta ja perjantaita koskevan tekstin pääasiassa Bengt Tunis Vaasan maanmittaustoimistosta. Yhteenvedon on kirjoittanut Mikko Uimonen Kiinteistötietokeskuksen Tutkimus- ja kehitysyksiköstä (TuKe). Käsillä olevan nettilyhennelmän siitä on nyttemmin laatinut Aulis Tenkanen, joka tuolloin toimi mainitun yksikön päällikkönä. Ekskursion yhteydessä otettiin yksityisesti koko joukko kuvia, joita ei kuitenkaan ole liitetty tähän esitykseen.

MATKAOHJELMA

Keskiviikko 26..4.1995

Vierailu Alankomaiden Katasterilaitoksen (huolehtii mm. kiinteistö-, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä) keskushallinnossa Apeldoornissa.

** Laitoksen ja sen toiminnan esittely maaseudun maahallinnoinnin kannalta: johtaja Jan Sonnenberg

** Uusjakojen atk-järjestelmien esittely: Crit Lemmen ja Freek Rosman

** Ekskursio Giethoorn-Wanneperveenin järjestelyalueelle: Ab Berends

Torstai 27.4.1995

Vierailu maan ja vesien käytön keskusvirastossa Utrechtissa.

** Maaseudun kehittäminen (kiinteistöjärjestelyt ja muut tilusten kehittämistehtävät) Alankomaissa ja EU-jäsenyyden vaikutukset:
Adri v.d. Brink
** Ekskursio Noorderparkin järjestelyalueelle Utrechtin lähellä: Koos Keestra

Perjantai 28.4.1995

Vierailu Katasterilaitoksen Amsterdamin paikallistoimistossa

** Maankäytön suunnittelu ja tilusjärjestelyt Alankomaissa
Jan Koerselman
** Maankäytön suunnittelua ja toteutusta: Haarlemmermeer green-projekti
Jacques Ninaber

PÄIVÄKOHTAINEN MATKAKERTOMUS

Keskiviikko 26.4.1995

Katasterilaitoksen esittely
Jan Sonnenberg

Muun muassa FIG:n 7. komissiosta (katasteri ja maaseudun kiinteistöjärjestelyt) tuttu toimitusjohtaja Jan Sonnenberg ja maanmittausinsinööri Piet Pronk esittelivät Alankomaiden katasterilaitosta ja sen toimintaa. Keskushallinto on sijoitettu Apeldoorniin, joka on Tampereen kokoinen kaupunki noin tunnin junamatkan päässä Amsterdamista itään. Kiinteistöviraston paikallistoimistoja on kaikkiaan 15, vähintään yksi joka maakunnassa.

Laitos on toiminut itsenäisenä liikelaitoksena 1.5.1994 alkaen omalla pääomalla ja omalla henkilöstöpolitiikalla. Laitos saa tuloja mm. kiinteistöjen rekisteröinnistä (ml. rekisterikartan ylläpidon vaatimat mittaustyöt), notaarinpalkkioista (kiinteän omaisuuden kauppakirjat laatii ja vahvistaa notaari, joka huolehtii myös kiinnitysjärjestelyistä) sekä markkinatuotteista kuten 1:2000-mittakaavaisesta topografisesta kartasta. Omat tulot ovat 90 % koko budjetista. Alueelliset kiinteistöjärjestelyt vastaavat noin 10 % tuloista. Nämä varat tulevat suoraan valtiolta. Markkinat ovat viime aikoina olleet niin vilkkaat, että taksoja on roimasti alennettu. Laitoksella on pitkällä aikavälillä tavoitteena 100 %:inen kustannusten kattaminen. Tavoitetta ei ole lupa pysyvästi kohtuuttomasti ylittää.

Perinteistä uusjakoamme lähinnä vastaava järjestelytoimitus (ruilverkaveling) on Alankomaissakin tähdännyt maatalouden tuotanto-olosuhteiden parantamiseen. Tällöin toimitus käynnistyy tilanomistajien enemmistöäänestyksellä (enemmistö pinta-alan tai pääluvun mukaan, ottaen huomioon myös pitkäaikaiset vuokraviljelijät).

Nykyään ennakkovalmistelu (mm. hankesuunnitelman laatiminen perusparannustöistä) ennen äänestystä kestää laajalla projektialueella yleensä 10 vuotta ja varsinainen toteutus jakoineen 12 -15 vuotta.

Nykysuuntaus on ottanut entistä enemmän huomioon viheralueiden, virkistysalueiden ja muutoin luonnontilaisten alueiden järjestämisen. Tätä varten suoritettavan järjestelytoimituksen saa vireille maan hallitus, maakuntahallitus, kunta tai jokin järjestö. Tavoitteena on tällöin maaseutumaisen alueen jäsentely eri tarkoituksiin ottaen huomioon kaavoitukselliset tavoitteet.

Sopimukseen perustuva suppea-alainen kiinteistöjärjestely vain muutaman maanomistajan kesken on Alankomaissa ollut verraten yleinen järjestelymuoto. Sopimusvalmisteluissa tarjoavat maakunnalliset katasteritoimistot palveluksiaan.

Ruilverkavelingin prosessi on pääpiirteissään samanlainen kuin suomalaisen uusjakotoimituksen Ensiksi inventoidaan omistustilanne sekä vuokra- ja muut oikeudet, minkä jälkeen arvioidaan (eli suomalaisittain ”jyvitetään”) tilukset. Toivomukset palstojen sijainnista saadaan maanomistajilta ja käyttäjiltä, minkä jälkeen tehdään jakosuunnitelma ja laillistetaan uudet maapalat eli tiluskappaleet. Rekisteröinti ja tilisuoritukset ovat prosessin viimeisiä vaiheita.

Alankomaissa kiinteistöjärjestelytoiminta on ollut ja on yhä varsin laajaa. Laaja-alaisia kiinteistöjärjestelyjä valmistuu vuosittain 30 000 – 40 000 ha. Vastaavia hankesuunnitelmia valmistuu toteutuspäätöstä varten vuosittain keskimäärin 25 000 – 30 000 ha. Prosessi on jatkuva, sillä mm. taajamien laajeneminen, virkistys- ja matkailutarpeet sekä liikenne aiheuttavat jatkuvasti pienessä maassa järjestelytarvetta.

Insinöörit Freek Rosman Delftin Teknillisestä korkeakoulusta ja Crit Lemmen Katasterilaitoksesta selvittivät kartan ja alustavan jakoehdotuksen teknistä laatimissysteemiä. Katasterilaitokseen oli 1987 hankittu suomalainen FINGIS-ohjelmistoversio ja siihen on keskusvirastossa sorvattu omia moduleja. Huomattavia hyötyjä odotetaan graafisessa karttamuotoisessa ilmaisussa. Isännillä oli tarkoitus esittää aiheesta jonkinlainen demonstraatio, mutta valitettavasti se ei käytettävissä olleessa aikataulussa onnistunut. Käyttöhäiriöt olivat siihen aikaan tuttuja myös Maanmittauslaitoksen atk-ohjelmissa.

Iltapäivällä saimme bussikyytiä viitisenkymmentä kilometriä pohjoiseen tutustumaan projektipäällikkö Ab Berendsin johdolla Giethoorn – Wanneperveenin alueen uusjakoon. Matkan varrella näimme Schollen kaupungin lähistöllä mahdollisen uuden projektialueen; muutaman kilometrin matkalla on tien molemmin puolin vieri vieressä maatilojen talouskeskusrakennuksia perinteiseen tapaan vieri vieressä, osaksi jopa kahdessa rivissä. Tilat ovat keskimäärin 25 ha:n suuruisia, lehmiä on 60 – 80. Pellot olivat pääasiassa nurmella. Maisema on tasaista, alueella viljellään monenlaisia kukkia, alueella on siistejä taloja ja hyvin hoidettuja puutarhoja, vesikanavia ja siellä täällä niitä ylittäviä puusta rakennettuja kaarisiltoja, pumppuasemia jne. Ongelmana on peltopalstojen kapeus ja usein ylenmääräinen pituus.

Giethoorn – Wanneperveenin alueella ajoimme muutaman siirtotilan ohitse: usea tila oli vapaaehtoisesti siirretty parin kilometrin päähän kyläkeskuksesta, jolloin palstat oli saatu taloudellisesti hoidettaviksi. Maanparannustöinä oli rakennettu viljelysteitä. Kuivatusverkkoa oli parannettu toisaalla, toisaalla vedenpintaa oli nostettu soveltuakseen paremmin luonnonvaraisille kasveille ja eläimille. Alueet, jotka menevät virkistyskäyttöön, ostetaan vapaaehtoisella kaupalla viljelijöiltä. Pellon markkinahinta oli suuruusluokkaa 100 000 mk/ha (vrt 16 600 mk/ha Keski-Pohjanmaalla).

Lopuksi virkistäydyimme Giethoornissa sijaitsevassa turistikohteessa: vesikanavien ympäröimä taloja, joiden puutarhat kukkineen ja kirsikkapuineen olivat hyvin hoidettuja. Alueella sijaitsevan järven rannalla sijaitsi purjehduskeskus, jossa oli vuokrattavana veneitä ja kanootteja.

Torstai 27.4.1995

Maaseudun kehittäminen Alankomaissa ja EU-jäsenyyden vaikutukset
Professori Adri v.d. Brink

Vierailimme maatalousministeriön alaisessa maan ja vesien käytön keskusvirastossa Utrechtissa, jossa isäntänämme toimi professori dr ir Adri v.d. Brink. Virasto on jaettu kuuteen osastoon ja 12 maakunnalliseen toimistoon. Henkilökuntaa on Utrechtissa 200 ja muualla maassa 600 eli yhteensä 800.

Tilusjärjestelytoimituksen päätarkoituksena oli ennen koota maatilan tilukset kotipalstaan. Pirstoutunut kiinteistöjaotus voitiin siis järjestää uudelleen lähtökohtana maatilan edut. Vuoden 1985 kehittämislain mukaan Alankomaissa on neljä tilusjärjestelylajia (landinrichting): sopimusjärjestely, tie-, kuivatus- tms. hankkeen mukauttamisjärjestely, perinteinen uusjako (ruilverkaveling; ”palstojen kokoaminen keskinäisillä vaihdoilla”) ja (kaavaa toteuttava uudelleenjärjestely (herinrichting). Valtakunnan hallituksen rooli hankkeissa on turvata tekninen ja taloudellinen tuki, hankkeiden koordinointi sekä vastata hankkeiden valmistelun ja toteutuksen politiikasta. Laajojen uusjakojen toteutus on kestänyt keskimäärin 15 vuotta, joten valmisteluineen koko hankkeen kestoksi on tullut keskimäärin noin 25 vuotta.

Uusjakoja toteuttavina hallintoviranomaisina toimivat maakunnallinen kehittämistoimikunta ja keskushallinnon kehittämistoimikunta. Jälkimmäinen toimii hallituksen neuvonantajana maaseutualueiden kehittämispolitiikassa tilusjärjestelyjen ja muiden maanparannustehtävien osalta. Se tekee hallitukselle esityksen alustavaksi maaseutualueiden kehittämisohjelmaksi, jossa on esitetty valmisteluasteella olevat maaseutualueiden kehittämisprojektit. Se hyväksyy myös ohjelmaluonnokset ja suunnitelmat, jotka keskustoimikunta päättää valtion tulo- ja menoarvion puitteissa.

Keskustoimikunta valvoo projektien toteuttamista ja vastaa toiminnan kehittämisestä. Maakunnalliseen toimikuntaan, joka kootaan aluehallintoviranomaisista, kuuluu seitsemän jäsentä. Jäseninä ovat säännönmukaisesti seuraavien organisaatioiden edustajat:

- maataloudesta sekä luonnon- ja maisemansuojelusta vastaavat maakunnalliset toimielimet

- kunnallishallinnon ja vesiviranomaisten edustus.

Projektin johtaja (maan ja vesien käytön virastoon edustaja) toimii sihteerinä. Katasterilaitoksen edustaja osallistuu työhön asiantuntijana.

Professori Brinkin mukaan kehitysnäkymänä on huomion kiinnittäminen entistä enemmän luontoon, ympäristöön ja maisemaan. Muutosta tulee tapahtumaan lisäksi hankkeiden kehittämisessä ja prosesseissa. Luonnon kehittämishankkeet on tehtävä entistä nopeammin: viisi vuotta suunnitteluun ja toteutus 10-15 vuodessa. Maanparannuslain mukaan toteutettujen hankkeiden kustannuksista valtio maksaa 60 prosenttia, 20 prosenttia tulee maanomistajilta, joille valtio antaa lainaa 25 vuodeksi; 20 prosenttia maksavat muut kuiten kuten vesiviranomaiset.

Vuonna 1995 oli valmisteltavana 97 laaja-alaista uusjakoa tms. järjestelyä, joiden keskimääräinen pinta-ala oli 3 300 ha.

Alankomaat on saanut Euroopan Unionilta rahoitusta maan 1- ja 5b-tavoiteohjelmille. EU:n kokonaisrahoitusosuus maaseudun 5b-alueilla oli ollut Brinkin mukaan 35 -50 % lopullisista kustannuksista. Pyrkimyksenä oli, että maan kahden miljoonan peltohehtaarista noin 700 000 ha muutettaisiin luonnonarvot huomioon ottavaksi alueeksi.

Tutustuminen kaavan toteutusjärjestelyyn (herinrichting)
Koos Keestra

Iltapäivällä tutustuimme lähellä Utrechtia sijaitsevaan kaavalliseen toteutusjärjestelyyn Norderparkissa. Järjestelyn pinta-ala on noin 5 900 hehtaaria. Osa alueesta on 3,3 metriä merenpinnan alapuolella. Alueesta 1200 ha käsitellään uudelleen siten, että 850 ha tulee luonnon kehittämisalueeksi ekologisine käytävineen ja 350 ha maatalouskäyttöön. Uudispuistoa on suunniteltu 125 ha:n alueelle. Alueelle rakennetaan 20 km pyöräteitä ja 20 km kävelyteitä. Alankomaissa suuri osa maa-alasta on tunnetusti merestä vallattua ja vesihuolto siksi erityisen haastavaa – vähemmän tunnettua lienee, että siellä ei ole ”ilmaista” jokamiehenoikeutta.

Perjantai 28.4.1995
Maankäytön suunnittelu ja tilusjärjestelyt Alankomaissa
Jan Koerselman

Vierailimme perjantaina Katasterilaitoksen Amsterdamin paikallistoimistossa, jossa isäntänämme toimi Jan Koerselman, projektiryhmän päällikkö. Olin tutustunut häneen jo edellisenä vuonna hänen vieraillessaan kesälomansa aikana työpaikallani Helsingissä. Hän mainitsi tällöin olevansa naimisissa suomalaisen Heidi Holmströmin kanssa. Heidi avusti vierailumme aikana Jania tulkkina.

Jan jäsenteli aihettaan seuraavasti:

Maanmittarin tehtävät Alankomaiden tilusjärjestelyissä:

1. Maanparannustoimikunnan yleinen avustaja

2. Siirtosuunnitelman laatija

3. Fingis-käyttäjä

4. Laillisuuden valvoja

Tilusjärjestelyjen neljä kehittämisteemaa

Pääteemana on luonnon kehittäminen. Muut teemat: erikoisviljelyn kehittäminen, maanviljelyn yhteensovittaminen virkistystoimen ja maisemanhoidon kanssa, tavanomaisen maanviljelyn tarpeista huolehtiminen.

Kansallinen ekologinen verkosto: ydinalueet säilytetään (esim. metsät), tiettyjä luonnonalueita kehitetään, eri viheralueet liitetään keinotekoisesti yhteen.

Maaseudun rakennesuunnitelma: arvokkaiden kulttuurimaisemien säilyttäminen, strategisten maaseutualueiden kehittäminen, kansallisten ekologisten verkostojen kehittäminen.

Tilusjärjestelyjen neljä eri muotoa

1. Land redevelopment (hollanniksi herinrichting, sanatarkasti käännettynä uudelleenjärjestely, tarkoituksena alueen kaavallinen ”aktualisointi”, Tenkasen huomautus): viranomaistoimitus, jota käytetään silloin, kun alue palvelee samanaikaisesti useita eri toimintoja, esimerkiksi luonnonsuojelua, ulkoilua ja maataloutta.

2. Land consolidation (hollanniksi ruilverkaveling, Tenkasen huomautus): tavanomainen uusjako; toimitus käynnistyy maanomistajien ja -vuokraajien äänestäessä sen puolesta (yli 50 % äänimäärästä tai pinta-alasta)

3. Land adaption, mukauttamisjärjestely, hankeuusjako; toimitusta käytetään esimerkiksi tienrakennushankkeesta aiheutuvien pirstoutumishaittojen eliminoimiseksi.

4. Land consolidation by agreement, sopimusuusjako.

Haarlemmermeer green-projekti, seutukaavan toteutusta tilusjärjestelynä (vrt. Kokkolan lentokenttäalueen hankinta aikanaan valtiolle sille lunastettuja tiluksia Kaarlelan uusjaossa vaihtaen ja palstoja yhdistäen, Tenkasen jälkihuomautus)
Jacques Ninaber, maakuntahallinnon edustaja esitteli meille hanketta. Siinä käsitellään Schipholin lentokentän läheisyydessä sijaitsevaa viheraluetta. Lentokenttää ollaan laajentamassa. Nyt on aloitettu suunnitelman tarkennusvaihe, jossa Ninaber laatii viheralueiden suunnitelmaa. Valtio ostaa vapaaehtoisilla kaupoilla tarvittavia alueita. Tilusjärjestelyt ja muut maanparannustoimet toteutetaan herinrichting-projektina. Suunnittelun yhteydessä laaditaan myös ympäristövaikutusten arviointiraportti.

YHTEENVETO

Alankomaissa tilusjärjestelytoimintaa on vuosina 1984 -1994 suunnattu erilaisteen maankäytön muutosten läpiviemisen helpottamiseen ja sopimuspohjalta tapahtuviin uusjakoihin. Perinteisiä uusjakojakin tehdään edelleen melko laajasti, mutta niihinkin liittyy maatilarationalisoinnin ohella säännönmukaisesti luonto- ja/tai virkistysalueiden muodostamista. Tilusjärjestelyjen kohdistaminen perustuu hallituksen hyväksymään rakennesuunnitelmaan ja luonto-ohjelmaan.

Alankomaissa on noin 2 milj. ha maatalousmaata, noin puolet koko maan pinta-alasta. Hallituksen tavoitteen mukaan noin 0,7 milj. ha muutetaan luontoarvot huomioon ottaviksi alueiksi. Tästä noin 0,15 milj. ha on tärkeitä luontoalueita, jotka hankitaan valtiolle ja poistetaan viljelyskäytöstä. Loput jäävät viljelijöiden omistukseen. Tästä noin 100 000 ha:lle on tavoitteena tehdä omistajien kanssa EU:n ympäristötukiohjelman mukaisia sopimuksia. 700 000 ha:n ala on luokiteltu tilusjärjestelyjen tarvealueeksi.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana rahoitus on ”varattu” noin 300 000 ha:n järjestelemiseen. Avainasemassa suunniteltujen maankäytön muutosten toteuttamisessa on maanostotoiminta valtiolle. Sitä on vuosi vuodelta lisätty. Nykyisin valtio käyttää noin 225 miljoonaa markkaa vuosittaian maanhankintaan. Valtio hankkii vapaaehtoisilla kaupoilla lähinnä peltoa ja alueita, jotka muutetaan esim. luonto- ja virkistysalueiksi. Aktiivisen maanhankinnan jälkeen tiluksia vaihdetaan järjestelyssä niin, että edistetään maakuntahallituksen hyväksymän maankäyttösuunnitelman toteuttamista.

Laaja-alaisten tilusjärjestelyjen valmistelu on monipuolista ja eri intressipiirit huomioon ottavaa. Ne ovat kestäneet Alankomaissa 15 - 20 vuotta. Keskimääräisen järjestelyalueen pinta-ala on noin 3 000 ha. Tavoitteena on projektin kestoajan lyhentäminen.

Sopimusuusjakoja tehdään vuosittain noin 3 000 ha:n alalla, kaikkiaan 100 – 150 hanketta. Valtio tukee järjestelyjä niin, että rekisteröintimaksuja ei peritä. Maakuntatasolla on virkamiehiä, joiden tehtävänä on avustaa sopimusten valmistelussa.

Katasterilaitoksen voitto oli viime vuodelta 30 % johtuen pääasiassa numeerisen paikkatietoaineiston (erityisesti ns. attribuuttitietojen) myynnistä. Suurikaavaisten karttojen tilaustöitä varten on perustettu oma yhtiö, jonka osakkaina on julkishallinnon organisaatioita siinä suhteessa kuin ne karttoja tarvitsevat. Katasterilaitoksen osuus on viidennes.

Alankomaissa perinteisen peltouusjaon keskimääräinen hehtaarikustannus oli vuonna 1994 keskimäärin 11 % maan markkina-arvosta.

OPINTOMATKAN TARJOAMIA VIRIKKEITÄ OMIEN TILUSJÄRJESTELYJEN KEHITTÄMISEKSI

Opintomatkan tarjoamien virikkeiden hyödyntämistä lähitulevaisuudessa olisi syytä harkita ainakin seuraavien aiheiden osalta:

1. Uusjakojen tms. tilusjärjestelyjen tarjoamien keinojen tehokkaampi markkinointi laadittaessa ja toteutettaessa valtakunnallisia ja maakunnallisia maaseudun kehittämisohjelmia. Tilusvaihtoluontoisten uusjakojen (osakkaina 2 – 5 maatilaa) toteutusmahdollisuuksien selvittäminen mm. alankomaalaisten kokemusten pohjalta ja markkinoinnin käynnistäminen.

2. Uusjakohankkeiden valmistelun (tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien) ohjeistaminen.

3. GIS/LIS-palvelujen edellyttämän koulutuksen ja markkinoinnin tehostaminen erilaisia maankäytön ja kiinteistöjaotuksen kehittämishankkeita varten.