KASKINEN

ASEMAKAAVARUNGON SELOSTUS (lyhennetty nettiversio)

EKOPLAN OY – ARKKITEHTITOIMISTO KAURIA – TURTOLA

=====================================================================================

ALKUSANAT

Kaskisten kaupunki antoi 10.5.1973 allekirjoitetulla sopimuksella konsulttitoimisto EKOPLAN Oy:n tehtäväksi kaavarunkotasoisen asemakaavaluonnoksen laatimisen asunto- ja pienteollisuusalueille.

Marraskuussa 1973 esiteltiin kaupungin viranomaisille alustavat luonnokset uusien asunto- ja pienteollisuusalueiden osalta. Tämän jälkeen työtä on jatkettu näillä alueilla samoin kuin vanhalla ruutukaava-alueella ottaen huomioon ne suulliset kommentit, jotka työssä saatiin Kaskisten kaupungin, VR:n, Museoviraston sekä Sisäasiainministeriön edustajien taholta.

Nyt valmistunut raportti käsittää yleislinjat virallisten asemakaavojen laatimiselle sekä vanhan ruutukaava-alueen osalta että uusien kaava-alueiden osalta kuitenkin niin, että Metsä-Botnia Oy:n alueen kaavoitus on vireillä erillisenä tehtävänä.. Nyt valmistunut kaavarunkotyö tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa osa-asemakaavoja vaiheittain sen mukaan kun vahvistustarvetta esiintyy. Osa-asemakaavoja laadittaessa on syytä ottaa huomioon luonnollisestikin ne viralliset lausunnot, jotka nyt valmistuneesta kaavarunkotyöstä eri tahoilta saadaan.

Asemakaavatyöstä on vastannut Ekoplan Oy:n muodostama suunnittelutyöryhmä arkkitehti Risto Turtola ja dipl.ins. Aulis Tenkanen. Työssä on avustanut Ekoplan Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Kauria – Turtolan muu toimistohenkilökunta. Arkkitehti Timo Vormalan työpanos ansaitsee tässä yhteydessä erityisen maininnan.

Helsingissä 2.4.1974

EKOPLAN OY ARKKITEHTITOIMISTO KAURIA – TURTOLA

Aulis Tenkanen Risto Turtola

Otteita raportin sisällöstä:

2. PERUSTIEDOT

2.1 Alueen kaavat, yleissuunnitelmat ja rakennuskiellot

Kaskisten kaupungin voimassa oleva asemakaava on pääosin vuodelta 1802. Se pohjautuu arkkitehti Carl Johan Cronstedtin asemakaavaan vuodelta 1787. Vuoden 1802 asemakaavaan on sittemmin tehty joitakin muutoksia.

Vanhassa asemakaavassa ei ole määräyksiä rakennusoikeuksista. Nämä samoin kuin rakentamista koskevat määräykset sisältyvät voimassaolevaan rakennusjärjestykseen, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.9.1982 ja vahvistettu sisäasiainministeriössä 11.9.1963.

Vuonna 1973 valmistui kaupungille yleiskaavaehdotus. Ko. ehdotus on ollut eräänä lähtökohtana kaavarunkotyölle.

Kaavarunkotyötä on pidetty tutkimusluontoisena, minkä vuoksi suunnittelualuetta ei ole julistettu rakennuskieltoon.

2.2 Pohjakartta

Pohjakarttana työssä on käytetty Kunnallistekniikka Oy:n v. 1968 laatimaa ja Maanmittaushallituksen v. 1967 hyväksymää 1/2000-mittakaavaista karttaa, joka on saatettu ajan tasalle kaupungin toimesta.

2.3 Perustiedot nykytilanteesta

Kaskisten kaupungissa asuu nykyään 1-2 kerroksisissa, pääasiassa puurakenteisissa pientaloissa noin 1300 henkeä. Kaavarunkotyön yhteydessä suoritettiin elokuussa 1973 erityinen kiinteistökysely, joka kohdistettiin suunnittelualueen kiinteistönhaltijoille. Kyselyn pääasiallisena tarkoituksena oli hankkia tonttikohtaista tietoa suunnittelijoita varten. Vastaukset saatiin kaikkiaan noin 440 tontista, mikä vastaa palautusprosenttia 90.

Puuttumatta tässä yhteydessä tonttikohtaisiin tietoihin, jotka maanomistussuhteiden, liikerakennusten ja yleisten rakennusten sekä tonttien myyntihalukkuuden osalta on esitetty erillisinä 1/2000-mittakaavaisina liitteinä, esitetään seuraavassa muutamia tilastollisia yhteenvetoja seikoista, joilla on kaavarunkotyön kannalta yleisempää merkitystä.

Rakentamattomia tontteja oli kaavoitusalueella vastausten mukaan noin 110 kpl, yhteispinta-alaltaan n. 15 ha. Kaupungin omistuksessa oli näistä kaikkiaan n. 50 tonttia, yhteispinta-alaltaan 6,7 ha. Rakentamattomat tontit muodostavat luonnollisesti helpoimmin käytettävissä olevan lähtökohdan uudisrakentamiselle.

Tontteja, joiden omistajat olivat halukkaita neuvottelemaan tontin luovutuksesta kaupungille tai muille lähimmän viiden vuoden kuluessa, oli kaikkiaan 40. Lisäksi kolme tontinomistajaa ilmoittautui halukkaaksi neuvottelemaan tontinosan luovutuksesta. Luvuissa eivät ole mukana kaupungin omistuksessa olevat tontit.

Luovutettavista tonteista oli kymmenen kappaletta rakentamattomia.

Sellaisia tontinomistajia, jotka eivät osanneet ottaa tontin luovutukseen mitään kantaa, oli kaikkiaan n. 80. Ko. tonteista oli rakentamattomia n. 20.

Luovutettavien tonttien rakennuskannan keskimääräiseksi palovakuutusarvoksi saatiin vastausten perusteella 430 mk neliömetriltä. Vuoden 1945 jälkeen rakennettuja, luovutettaviksi tarjottuja tontteja oli 12 kpl.

Nykyisen asuinrakennuskannan ikäjakautumaksi saatiin vastausten perusteella:

Ennen v. 1900 rakennetut 12 % huoneistoalasta
Vv. 1901 – 20 - ” - 29
Vv. 1921 – 40 -” - 10

Vv. 1941 - 50 - ” - 11

Vv. 1951 - 60 - ” - 13
Vv. 1961 – 70 - ” - 16
V. 1970 jälkeen 9
___

100 %

Peruskorjauksia ilmoitettiin suoritetun n. 50 vanhassa asuinrakennuksessa. Palvelu- ja teollisuustarkoituksiin käytettyä huoneistoalaa oli ruutukaava-alueella vastausten mukaan seuraavasti:

toimistotilaa 1100 neliömetriä
teollisuustilaa 1300
liiketilaa 2900

muuta palvelutilaa 3200
_______________________________________
yhteensä 8500 neliömetriä

Kaikista palvelu- ja teollisuustiloista tietoja ei saatu, mutta saatujenkin tietojen mukaan ko. huoneistoala on asukaslukuun nähden suuri. Vastaukset peittänevät noin 80 % todellisesta huoneistoalasta.

Uudisrakennushankkeita lähimmän viiden tähtäyksellä oli vastausten mukaan kaikkiaan 12 tontilla.

Yksityiskohtaisempia, etenkin tonttikohtaisia tietoja tarvitaan varsinaista asemakaavaa laadittaessa. Liitteessä 1 on esitetty kiinteistökyselyssä käytetty lomake, josta ilmenee, millaisia tietoja on tonttikohtaisesti käytettävissä.

Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Kaskisten - Kauhajoen maantie, joka palvelee etenkin tavaraliikennettä. Ruutukaava-alueen läpi kulkee Kaskisten – Seinäjoen rautatie, jolla on ajoittain merkittävää tavaraliikennettä, riippuen Pohjois-Suomen rannikon jääolosuhteista.

Keskimääräinen autotiheys oli Kaskisissa v. 1971 n. 160 ajoneuvoa/asukas. Henkilö- ja pakettiautojen osalta autotiheys oli n. 150 ajoneuvoa/asukas.

2.4 Kaavarunko ja sen perustelut

2.4.1 Yleisperustelu

Kaskisten asukasluvun voidaan arvioida lähivuosina nousevan nykyisestä n. 1300:sta 1800:an asukkaaseen Metsä-Botnia Oy:n sellutehtaan tultua rakennetuksi. Rakennustöiden on määrä kuluvan vuoden lopulla. Sellutehdas valmistunee vuoteen 1977 mennessä.

Vaasan läänin seutukaavaliitto on arvioinut Kaskisten asukasluvuksi v. 1980 1800 henkeä ja v. 2000 2300 henkeä.

Metsä-Botnia Oy on arvioinut paikallisen asuntotarpeensa kerrostaloasuntojen osalta 184:ksi ja rivitaloasuntojen osalta 16:ksi eli kaikkiaan 200 asunnoksi. Osa näistä asunnoista voi sijoittua Kaskisten kaupungin hallinnollisten rajojen ulkopuolelle, etenkin Närpiön keskustaan.

Kaskisten asemakaavan tulisi tarjota näin ollen mahdollisuus rakentaa heti lähivuosina asunnot ainakin viidellesadalle hengelle. Arvioiden tilantarpeeksi 30 kerroneliömetriä/asukas tämä merkitsisi 15 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Mikäli kaupungin omistuksessa olevat rakentamattomat tontit, pinta-alaltaan 6.7 ha, voidaan rakentaa tehokkuusluvulla 0,4, niille voidaan sijoittaa 26 800 kerrosneliömetriä. Tämä vastaisi vuoden 1985 asumistason mukaan n. 800 uutta asukasta.

Vaikka otetaan huomioon mahdollisuus, että kaupungin asukasluku saattaa pitkällä tähtäyksellä kasvaa enemmän kuin seutukaavaliiton ennuste vuodelle 200 edellyttää, voidaan perusselvityksistä tehdä sellainen johtopäätös, että kaupungissa esiintyvä asuntorakennustarve voidaan ilmeisesti hoitaa kokonaan vanhan asemakaava-alueen puitteissa. Tämän vuoksi tarvetta uuden erillisen kerrostaloalueen käyttöönottamiseen siinä muodossa kuin yleiskaavaehdotuksessa oli esitetty, ei ainakaan toistaiseksi ole.

Kaavarunkotyön yhteydessä on lisäksi esiin tullut mahdollisuus saada Valtionrautateiltä asuntotarkoituksiin n. 5,3 ha suuruinen alue siinä tapauksessa, että ratapihan laajennukset ja myöhemmin mahdollisesti koko ratapiha-alue voidaan sijoittaa nykyisen ratapiha-alueen eteläpuolella. Ko. ratkaisu parantaisi huomattavasti kaupungin asemakaavaa, minkä vuoksi kaavarunkoehdotus on laadittu tältä pohjalta.

Museovirasto on käsitellyt Kaskisten kaupungin kaavoitusta mm. yleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa päivämäärältä 10.08.1971. Museovirasto on arvioinut Kaskisten nykyisen asemakaavan maamme merkityksellisimmäksi klassistiseksi toteutetuksi asemakaavaksi. Viraston käsityksen mukaan on asemakaavan säilyttäminen sekä kaupunkirakenteen sovittamisen ruutukaavaan kulttuurihistoriallinen tavoite kaupunkia kehitettäessä. Sen sijaan rakennuskanta sinänsä on vähemmän merkityksellistä. Vain muutamilla rakennuksilla on itsenäistä arvoa.

Tärkeimpänä suojelutavoitteena tulee Museoviraston käsityksen mukaan olla ruutukaavan kokonaisrakenteen säilyttäminen sekä tasapainoisen ja historialliseen kehitykseen luontevasti sopeutuvan rakentamistavan noudattaminen. Rakennuskulttuurin puolesta varsinaiseksi suojelukohteeksi esittää Museovirasto Raatihuoneenkadun molempia puolia Kuningas Kustaankadulta etelään. Lisäksi v. 1788 rakennettu ja vuodesta 1798 Kaskisten kirkkona toiminut rakennus on edustava rakennusmuistomerkki, joka olisi Museoviran lausunnon mukaan säilytettävä.

Museovirasto esittää myös lausunnossaan Kuningas Kustaan Puistokatua merkittäväksi erityiseksi suojelukohteeksi. Sen asema kaupunkirakenteessa tulee lausunnon mukaan erityisesti ottaa huomioon keskustaa kehitettäessä. Niin ikään kehotetaan toteuttamaan Cronstedtin kaavan suunnitelmat siten, että rantaviiva ja kirkkotori sekä umpikulmaiset ”Kalatori” ja ”Heinätori” rakennettaisiin tilallisesti rajatuiksi aukioiksi.

Kaskisten kaupungin kehitys on muodostunut hitaammaksi kuin vanhaa asemakaavaa laadittaessa oli edellytetty. Tämä on johtanut joissakin olosuhteissa kirjavaan kaupunkikuvaan. Niinpä perinteisestä rakentamisesta kiinni katulinjaan ja tontin rajoihin on useissa kohdin luovuttu ja perinteinen lauta-aita korvattu suurin osin verkkoaidalla. Rakentamattomilla tonteilla vapaasti kasvanut puusto antaa erityisen, muista puukaupungeista poikkeavan leiman katunäkymille.

Toisaalta kaupungin rakentumisen hitaudesta johtuen tasapainoisen ympäristön kehitysedellytyksiä ei ole vielä menetetty. Vain muutaman ympäristöstään kokonsa, sijoituksensa ja julkisivumateriaaliensa puolesta huomattavasti poikkeava rakennus on toteutettu. Jo vähäisillä toimenpiteillä, mm. julkisen tilan (kadut, torit ja puistot) rajaamisella yksityisistä piha-aleista perinteiseen tapaan rakennuskantaan sopeutuvalla umpiaidalla, voidaan saada aikaan huomattavia parannuksia ympäristön muodostukseen.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen asuntoalueiden kaavoituksissa on omaksuttu mm. seuraavat yleistavoitteet:

1. Kaupunki on syytä rakentaa edelleenkin historiallisen asemakaavansa osoittamien pääsuuntaviivojen mukaisesti. Perinteinen rakennustapa edellyttää yleisen ja yksityisen tilan selvää rajaamista, suorakulmaisia kortteleita, joille on luonteenomaista niiden kulmien rakentaminen, se rakentamattoman kadunpuoleisen tontinrajan aitaamista.

2. Vallitseva pientalomainen yleisluonne tulee säilyttää. Katutilaa rajaavat nykyiset rakennukset tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä kunnostamaan. Tarpeetonta purkamista niiden osalta on vältettävä. Uudet rakennukset tulee sopeuttaa nykyiseen ympäristörakenteeseen sijoituksen, koon, julkisivumateriaalien, kattomuotojen yms. seikkojen suhteen. Yleiskaavaan esitetty tonttitehokkuusluku e = 0,4 luo tähän hyvät edellytykset, minkä vuoksi mainittu tehokkuusluku on otettu erääksi kaavarungon lähtökohdaksi. Voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan vanhalla asemakaava-alueella sallitaan nykyään tehokkuusluku 0,8. Tässä suhteessa kaavarunkoehdotus merkitsee teoriassa huomattavaa muutosta nykytilanteeseen. Tehokkuuslukua 0,8 on kuitenkin ollut vaikea käyttää, koska nykyinen tonttikoko on ollut normaalisti 33 m x 40 m.

Käytetty tonttikoko sallii suunnitellun tehokkuusluvun e = 0,4 hyväksikäyttämisen ilman vanhan rakennuskannan tarpeetonta purkamista sijoittamalla pientalot perinteistä tapaa noudattaen yhteistä tonttikohtaista pihaa ympäröiden tiiviisti tontin rajoille. Toisaalta milloin vanhan rakennuskannan säilyttäminen ei ole välttämätöntä, suunniteltu rakennusoikeus voidaan myös käyttää rakentamalla katulinjaan 30 m pitkä kaksikerroksinen rakennus.

3. Katuja ei saa levittää.

Liikenneturvallisuuden asettamat vaatimukset voidaan ottaa huomioon jäsentämällä liikennettä, mm. ajonopeutta ja läpiajettavuutta.

4. Historiallisen kaavan toritilat tulee rakentaa tilallisesti havaittaviksi kokonaisuuksiksi. Kaupallisia toimintamotiiveja ei Kaskisten kaupungissa voi löytyä useille toritiloille. Toritilojen muodostama vapaa-ala on käytettävissä pääasiassa virkistystarkoituksiin kuten leikki- ja oleskelualueiksi.

5. Kaupungin läpi kulkevan radan eristävä vaikutus tulisi ainakin pitkällä tähtäyksellä pyrkiä mahdollisimman hyvin poistamaan.
Nykyinen ratapiha sijaitsee kaupunkirakenteen kannalta sopimattomalla paikalla. Sopiva paikka löytyy välittömästi nykyisen ratapihan eteläpuolelta, jolloin uusi ratapiha sijoittuu Kaskisten – Kauhajoen maantien ja pienteollisuusalueen väliin.

Pienteollisuusalueen osalta lähtökohdaksi on otettu mm:

1- Pienteollisuusalueen eristäminen puistovyöhykkeellä asuinrakennuksista.
2. Pienteollisuusalueen asemakaavan sopeuttaminen kaupungissa ennestään käytettyyn

suorakulmaiseen korttelimuotoon.

3. Tavaraliikenteen ja kevyen liikenteen väylien erottaminen toisistaan liikenneturvallisuuden

vaatimukset huomioon ottaen.

4. Tyydyttävän katumiljöön turvaaminen mm. aitaus- ja istutusmääräyksin.

2.4.2 Asemakaava-alueen määrääminen eri tarkoituksia varten

Käyttötarkoitus

Asuntoalueet katuineen ja toreineen

- maa-ala 118,12 ha

- kerrosala 260 200 neliömetriä

Pienteollisuusalue katuineen ja puistoalueineen

- maa-ala 17,50 ha

- kerrosala 72 000 neliömetriä

Teoreettinen rakennusoikeus on suunnittelualueella toteuttamisedellytyksiin nähden huomattavan suuri, vaikkakin rakennusoikeus on rakennusjärjestykseen nähden vain puolet nykyisestä. Vuoden 2000 asumistason mukaan laskettuna rakennusoikeuden täydellinen hyväksikäyttö tekee mahdolliseksi sijoitta suunnittelualueella noin 6 500 asukasta. Koska tonttikohtaisesti on epäilemättä tarvetta rakentaa tehokkuusluvulla e = 0,4, teoreettisesta ylimitoituksesta asuntoalueella ei ole haittaa, etenkin kun uudet asuntokorttelit ovat kaupungin omistuksessa, jolloin toteuttamisjärjestys on hallittavissa.

Teollisuusalueiden tarvetta on puolestaan mahdoton tarkoin arvioida, koska se riippuu oleellisesti toiminnan luonteesta. Kun tältäkin osin alueet ovat kaupungin omistuksessa, järkiperäiset vaiheittaiset toteuttamisedellytykset ovat olemassa.

Ehdotetut asemakaavamääräykset sallivat, kuten myös voimassa oleva asemakaava, liike- ja teollisuustoimintojen sijoittumisen vapaasti asutuksen lomaan. Tällainen ratkaisu soveltuu hyvin myös perheyrityksiin, joiden avulla Kaskisten palveluvarustus voi muodostua monipuolisemmaksi kuin muutoin olisi asianlaita.

2.4.3 Kulttuurihistorialliset rakennussuojelukohteet

Museovirastossa on parhaillaan käynnissä kulttuurihistoriallisten rakennussuojelukohteiden yksityiskohtainen arviointi. Tässä vaiheessa ko. kohteita ei ole kaavarunkoon merkitty. Kaavarunko sisältää kuitenkin ehdotuksen rakennussuojelukohteita koskevaksi asemakaavamääräykseksi.

2.4.4 Rakentamistapaa havainnollistavat mallikorttelipiirrokset

Edellä selostettuja periaatteita noudattaen on erilaisista korttelityypeistä laadittu yksityiskohtaista rakentamista havainnollistavat asemapiirrokset. Asuntoalueille on luonteenomaista kaksikerroksisten talojen rakentaminen kiinni katulinjaan. Kortteleiden sisäosissa sallitaan yksikerroksisia rakennuksia.

3. KUNNALLISTTEKNIIKAN TOTEUTTAMISEDELLYTYKSET

Viemäriverkon osalta on kaavarunkotyön yhteydessä laadittu alustava yleissuunnitelma,

jonka pohjalta jätevedet ovat johdettavissa kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuvaan puhdistuslaitokseen. Rautatien itäpuolella on muutamia kortteleita, joilla vesihuoltoa edellyttävät rakennukset tulee ehdottomasti sijoittaa vain katurajaan, mikäli halutaan välttää tonttikohtaista pumppua. Tärkeimmistä katutyypeistä teknisen huollon edellyttämine laitteineen on laadittu poikkileikkausehdotukset.

Autotiheysennuste vuodelle 1990 on enintään 420 autoa/1000 as., mikä vastaa tuolloin 1 henkilöauto/100 neliömetriä kerrosalaa. Rakennettaessa kaavarungon osoittamalla tonttitehokkuudella e = 0,4 pysäköinti voidaan vaikeuksitta järjestää tonttikohtaiesti, kuten mallikortteleita koskevat havainne-esimerkit osoittavat.

Kaavarungossa on osoitettu jalankulkukatuina ne liikenneväylät, joilla moottoriajoneuvoliikenteen rajoittaminen tarpeettoman läpiajon eliminoimiseksi on liikenneturvallisuussyistä suositeltavaa. Ko. liikennejärjestelyt voidaan luonnollisesti toteuttaa myös asemakaavasta erillisinä, so. liikennemerkkijärjestelyin. Tällaiset järjestelyt tulevat tarpeellisiksi etenkin siinä tapauksessa, että kaupungin asukasluku huomattavasti kasvaa nykyisestään.

4. JATKOTOIMENPITEET

Kaavarunkoehdotuksesta on paikallaan pyytää virallisten asemakaavojen laatimista varten lausunnot ainakin rautatiehallitukselta, tieviranomaisilta, Museovirastolta ja seutukaavaliitolta, minkä ohella luonnollisesti kaupungin omat hallintoelimet tulevat ottamaan siihen kantaa.

5. LIITELUETTELO

A. Raporttiin sidotut liitteet

- kiinteistöselvityslomake (6-sivuinen kyselylomake suomeksi ja ruotsiksi)

- pientalojen mallikortteli uudisrakennusalueelta, kortteli n:o 72

- kaksi edelliseen liittyvä esimerkkiä pientalon pohjapiirroksesta

- kerrostalojen mallikortteli uudisrakennusalueelta, kortteli n:o 60

- kaksi edelliseen liittyvää esimerkkiä kerrostalojen pohjapiirroksesta

- esimerkki puolitetun tontin käytöstä rakennetulla alueella

- esimerkki korttelin 5 rakentamisesta

- esimerkki korttelin 24 rakentamisesta

- pienteollisuuden mallikortteli

- esimerkki katukuvasta

- esimerkkejä katupoikkileikkauksista

B. Erilliset liitteet

- kaavarunko 1:2 000 asuntoalueista

- kaavarunko 1:2000 pienteollisuusalueesta

- vesihuollon yleissuunnitelma 1:2000

- maanomistuskartta 1:2000

- kartta liiketonteista ja yleisten rakennusten tonteista

Esimerkki rakentamisesta vanhaan, mutta rakentamattomaksi jääneeseen kortteliin.