17.7.2003
Aulis Tenkanen

TENKASILTA TAI HEIDÄN JÄLKELÄISILTÄÄN TALLENNETTUA KANSANRUNOUTTA

Seuraavan ketjurunon tallensi kanttori-urkuri Aleksanteri Tenkaselta Sakkolassa v. 1888 pastori Adolf Neovius.

Venäläinen, vainolainen
tappoi isoin, tappoi äitini,
seitsemän setäni lasta;
tahtoi tappoa minua,
mie siit pääsin päistärille;
päistärit tulelle syttyit,
mie siit kuumille kiville,
kuumat kivet polttamaan,
mie siit aijalle kapusi,
aita kaatui miu alane,
vitsikko miulle sauvan antoo,
sauva minnuu tiellen saattoo,
tie saattoo miun talloono:
tapasin ämmän leipomasta.
Ämmä miulle leipä-kaakun,
tytär miulle uuen viitan,
mie kaakun kalamiehille,
kalamiehet miul kaloja,
mie kalat siit riihen-puijill´,
riihen puijat miulle jyvii,
mie jyvät posson suuhun,
posso puoli kylkijääse,
miet siit kyl´en koira-suuhen,
koira miulle oravan haukkuu,
mie oravan kokkoselle,
kokko miulle siivet antoi
yli meren männäkseeni
tuonne uusille tuville
komeoille kartanoille.

Lähde: Suomen kansan vanhat runot (SKVR), osa XIII.2, s. 799

Lisäksi Aleksanterilta on tallennettu kaksi lyhyttä lastenrunoa:

Jänis neuvo poikajaase:
"Pupu pupu, poikasein,
meää rissuu, meää rassuu;
älä meää koiran haukuntaa
eikä viisaan vippuu!

Lähde: Suomen kansan vanhat runot (SKVR), osa XIII.1, s. 94.

***

Mantsikka meäeltä huusi,
puola kalju kankahalta:
"Tule, neito, ottmahan,
punaposki poimimahan,
ennen kuin etana syöpi,
mato musta muikkajaap´!"

Lähde: Suomen kansan vanhat runot (SKVR), osa XIII.1, s. 294

Seuraavan sokkoleikkiin liittyvän lorun tallensi Sakkolassa Väinö Salminen v. 1926 Karholan kylässä asuneen Yrjö Antinpoika Tenkasen emännältä Varpu Sipiläiseltä, joka oli silloin 75-vuotias:

Sokkosilla

Saata, saata sokkoo
Tervatynnörin tykköö!
Ota muita mustapäitä,
Älä minnuu valkiapäistä.

Lähde: Suomen kansan vanhat runot (SKVR), osa XIII.3, s. 175

Sakkolan lukkari Aapro Tenkasella oli tytär Anna-Liisa, joka avioitui talollisen Martti Karvasen kanssa. Heidän tyttärensä Emilia puolestaan avioitui Kuparisen sukuun Riiskan kylästä. Emilialta (synt. 1860) on Hakulinen tallentanut v. 1921 seuraavan kehtolaulun:

Uni ulkonta kysyvi,
läpi sannuopi sarennan,
läpi uksen ulvaisuopi:
"Onkos lasta kätkyyessa,
pientä peittehen sisässä,
vakahaista voattehissa,
pien on on peittojen sisässä.
Tule uni ukko tänne
sitomoa ne lapse silmät,
kuromoa ne lapse kulmat!
Sijo silkkinauhoillasi,
kuro kultalankoillasi,
pois lasta makailemoan,
vakahaista vaipumoan!

Lähde: Suomen kansan vanhat runot (SKVR), osa XII.2, s. 43-44.

Lisäksi Emilialta on tallennettu 12 muuta lyhyttä runoa. Hänen poikansa Aleksanteri Kuparinen julkaisi Aleksanteri Aavan nimellä aikanaan valtionpalkintoonkin yltäneitä runokokoelmia kansanperinteen pohjalta. Lauri Hakulinen on koodilla 289.23 tallentanut häneltä SKVR:n osaan X!I!:4 sivuille 438-439 murretarinan Ever-Heikistä ja siteerannut tämän käyttämää metsästysonnea suojaavaa "kateen lukua", joka on kirjattu seuraavaksi:

Ken kattei katsonuo,
silmi kieroi keksinyö,
silmät verta vuotakuot,
rasvoa rapättäkkyöt!