16.7.2003

AULIS TENKASEN KOKOELMA VUOSILTA 1925-1977
OSA I

Lähinnä Martti Viktor ja Elina Tenkasen jälkeenjättämiä papereita

Päästötodistuksia tai kurssitodistuksia

• Martti Viktor Tenkasen (M.T:n) päästötodistus Pyhäjärven Enkkuan yläkansakoulusta 20.5.1925
• Anna Elina Akkasen päästötodistus Pyhäjärven Vpl. Enkkuan piirin kansakoulusta 20.5.1927
• Kansanvalistusseuran kirjeopiston todistus Martti Tenkaselle keskikoulun suomen ainekirjoituskurssin suorittamisesta 31.8.1937.

• 14. kaasusuojelukomppanian kurssijohtaja luutnantti V. Kinnusen todistus 17.5.1940 res.alik. Martti Tenkaselle IV AK:n kss-aliupseerikurssin suorittamisesta 22.4. - 11.5.1940.
• Poikien Keskuksen pastori R. Rajaniemen 30.11.1945 antama todistus Martti Tenkaselle kristillisen poika- ja nuorukaistyöntekijäkurssin suorittamisesta 1.11. - 30.11.1945.

Sotilasasiakirjoja

• Martti Viktor Tenkasen sotilaspassi
  Martti Viktor Tenkasen kantakortti, jäljennös sota-arkistosta
  Martti Viktor Tenkasen sairaskertomus ajalta 2.8.-12.2.1940, 17. KS., jäljennös sota-arkistosta.

Työtodistuksia

• Savon Prikaatin AUK:n johtaja, majuri Yrjö Hamstenin todistus 24.5.1933 res.alikersantti Martti Tenkaselle, joka oltuaan oppilaana aliupseerikoulussa ajan 12.5.1932 - 3.9.1932, on toiminut sen jälkeen opetusaliupseerina koulussa ajan 4.9. - 24.5.1933.

• Res.luutn., lehtori A. Laamasen todistus 16.5.1940 alikersantti Martti Tenkaselle palveluksesta 9.10.1939 - 15.1.1940 Kss. K:ssa., minkä jälkeen hän on vapaaehtoisena siirtynyt taistelujoukkoihin. Katsoo Tenkasen sekä tietopuolisesti että sotilaallisilta kyvyiltään soveltuvan komennettavaksi RUK:uun.
• Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen johtajan, rovasti Toivo Rapelin 7.12.1948 antama todistus Martti Tenkaselle tämän toimittua 1937-1943 yhdistyksen piirisihteerinä sekä Salon rukoushuoneen saarnaajana ja Lounais-Suomen nuorisoliittopiirin poikatoiminnan johtajana 1944-1947.
• SLEY:n johtaja, rovasti Toivo Rapelin 3.10.1950 päiväämä todistus piirisihteeri Toivo Tenkaselle suositukseksi tuomiokapitulille lisäopintoja varten.
• SLEY:n johtaja, rovasti Toivo Rapelin 23.5.1958 päiväämä, mutta allekirjoittamaton työtodistus kanttori-urkuri Toivo Tenkaselle, jonka mm. mainitaan suorittaneen tuomiokapitulin saarnaajatutkinnon 1951.

Kunnianosoituksia

• Sodan 1939-1940 muistomitali miekoilla ja soljella kersantti Martti Vihtori Tenkaselle: - Laatokan Karjala --Sotamarsalkka Mannerheim 1940.
• II luokan vapaudenmitali sodassa 1941alikersantti Martti Viktor Tenkaselle. Sotamarsalkka Mannerheim 1941.
• I luokan vapaudenmitali sodassa 1941 kersantti Martti Viktor Tenkaselle. Sotamarsalkka Mannerheim 1942.

Perukirjoja

• Luonnos perukirjaksi syyskuussa 1977 Anna Eliina Tenkasen jälkeen, joka oli kuollut 6.6.1977.
  

Martti V. Tenkasen lehtikirjoituksia

• Mitä tiedät Pietari Kurvisesta? Sanansaattaja n:o 2/1947, s 22-23
• Sovitti maailman - itsensä kanssa. Sanansaattaja n:o 19/1947, s. 173-173
• Muistatahan menoja näitä. Kalevalaiseen tyyliin sepitetty runo SLEY:n Etelä-Karjalan piirin ennen sotia pidettyjen talvijuhlien muistokai. Karjala 25.3.1954.
• Nuoren uskovan ja saarnaajan vaaroista? Sanansaattaja v. 1955, s. 114-115.
• Seitsemän pojan äiti. Helena Tenkanen o.s. Lappalainen, s. 15.8.1889, k. 10.3.1955. In Memoriam. Runo. Nuorison Ystävä 1955, s. 122 .
• Sä kansa karjalainen. Levyesittely kanttori-urkuri Toivo Tenkasen esittämistä ja osaksi säveltämistä lauluista Martti V. Tenkasen sanoihin. Esittelijänä nimimerkki Henrikki (Martti Tenkanen). Sanansaattaja 1966 s. 708
• Vuoden 1967 alettua. Sanansaattaja 1967 s. 101-103
• Terveisiä Pietari Kurviselta. Nuorison Ystävä n:o 1/1967, s. 49-50
• Elätkö tämän voiman vaikutuspiirissä. Sanansaattaja 1967 s. 207-208.
• Suureellista ja tuhoavaa "ekumeniaa". Nuorison Ystävä n:o 8/1967, s. 268-269
• Vikoiluako puhe tuhoavasta ekumeniasta. Nuorison Ystävä n:o 9/1967, s. 324
• Vapahtajallasi on sinulle asiaa. Sanansaattaja 1967 s. 244-245.
• Raamatun selittämisestä. Sanansaattaja n:o 5/1967 s. 171-172
• Evakontietä Karjalasta Kanta-Suomeen. Muistelmia Salon ajoilta. Salon Sanomat vuodelta 1969. Sisältää muistoja myös Joensuun Niinivaaran ajoilta. Huom! Otsikossa asiavirhe: Emme muuttaneet Saloon evakkoina, vaan vapaaehtoisesti parempien olosuhteiden toivossa.
• Nouse, taivas on auki. Sanansaattaja n:o 6/1970 s. 171-172
• Evankeliumin voima. Sanansaattaja n:o 20/1970 s. 663-665

Toivo Tenkasen lehtikirjoituksia

• Kirjailija Martti Viktor Tenkanen, s. 5.11.1911 Pyhäjärvellä Vl. K. 28.6.1971 Harjavallassa. In Memoriam. Sanansaattaja nro 14/1971, s. 494-495.

Kirjeitä ja niihin kiinteästi liittyviä dokumentteja

• Aapro Akkasen kirje Vpl Pyhäjärven Enkkuasta 25.5.1943 tyttärelleen Elina Tenkaselle Saloon.
• Heino Aulis Tenkasen (9 v.) 25.5.1943 Vpl Pyhäjärven Enkkuasta äidilleen Elinalle Saloon.
• Helena Heikintr Tenkasen kirje 11.6.1943 Vpl Pyhäjärven Saaprusta "rakkaille lapsille" Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.
• Toivo Tenkasen kirje 2.6.1943 rintamalta veljelleen MT:lle Saloon. Kirjoitettu koneella.
• Toivo Tenkasen kirje Lauttakylästä 1.4.1946 veljelleen MT:lle Saloon.
• MT:n kirje 9.8.1938 työmatkaltaan Nurmeksessa puolisolleen Ilomantsin Marjovaaraan.
• Aulis Tenkasen kirje 5.8.1943 Ilomantsin Marjovaarasta Heikki Murokkeen talosta äidille Elina Tenkaselle Saloon.
• Helena Tenkasen kirje 9.11.1945 Huittisten Kulman pappilasta Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.
• MT:n kirje marraskuussa 1945 Helsingistä puolisolleen Elinalle Saloon.
• Helena Tenkasen kirje 1.1.1946 Huittisten Kulman pappilasta Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.
  Helena Tenkasen kirje 10.2.1946 Huittisten Suttilasta Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.
  Helena Tenkasen kirje 11.4.1946 Huittisten Suttilassta Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.
  Helena Tenkasen kirje 5.11.1946 Huittisten Suttilasta Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.
  Helena Tenkasen kirje 1.12.1946 Huittisten Suttilasta Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.

• Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) johtokunnan 15.4.1947 tekemä päätös. Sen mukaan "Tenkanen voi korkeintaan kirjoittaa [lähetyssaarnaaja Pietari ] Kurvisesta jonkinlaisen suppean nuorisokirjan", mutta ei varsinaista elämäkertaa, koska tehtävä olisi hänelle ylivoimainen.

• Helena Tenkasen kirje 3.5.1947 Huittisten Suttilasta Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.
• Irma Tenkasen (11 v.) kirje heinäkuussa 1947 Salon kauppalan leirikeskuksesta Särkisalon Klippulassa äidilleen Elina Tenkaselle Saloon.
• M.T:n kirje SLEY:n johtajalle teol.toht. Lauri. R. Takalalle 9.8.1947. Lausuntopyyntö nuoren Pietari Kurvisen elämää koskevasta käsikirjoituksesta. Kirjeen taustalla oli SLEY:n johtokunnan 15.4.1947 tekemä päätös.
  
  M.T:n kirje 2.9.1947 SLEY:n johtajalle Toivo Rapelille. Pyyntö terveystilanteeseen sopivamman työn järjestämisestä yhdistyksen piirissä (esim. lehden toimituksessa).

  SLEY:n kirjallisuusvaliokunnan päätös 10.9.1947. Valiokunta valtuutti toht. Lauri Takalan keskustelemaan M.T:n kanssa Pietari Kurvisen elämäkertaa koskevan käsikirjoituksen supistamisesta.

  Toivo Rapelin kirje 12.9.1947 M.T:lle Saloon. Ilmoittaa johtokunnan suostuneen Tenkasen terveydellisistä syistä tekemään eronpyyntöön saarnaajan toimesta.
  
  M.T:n kirje 17.9.1947 SLEY:n johtaja, kirkkoherra Toivo Rapelille. Lähettää lyhennetyn version Pietari Kurvisen elämää koskevasta käsikirjoituksesta tarkastettavaksi

  SLEY:n kirjallisuusvaliokunnan 13.11.1947 tekemä päätös, jonka mukaan M.T:n tekemä lyhennetty laitos Pietari Kurvisen elämäkerrasta lähetetään rovasti P.J.I. Kurvisen [Pietari Kurvisen pojan] tarkastettavaksi.

  Toivo Rapelin kirje 13.12.1947 M.T:lle. Ilmoittaa, että
  - SLEY:n johtokunnan kanta Antti Laamasen elämäkertaa koskeva kirjan kustantamiseen M.T:n lähettämän käsikirjoituksen pohjalta tulee esille tammikuun johtokunnan kokouksessa.
  - Johtokunnan päätöksen mukaan kirjaa Pietari Kurvisen toiminnasta kotimaassa ei voida painaa ilman perusteellisia muutoksia.
  - Kirjasi "Kummilapselleni" on juuri tullut painosta..

• Helena Tenkasen kirje 30.11.1947 Martti ja Elina Tenkaselle Saloon.
  
• Elina Tenkasen kirje 16.4.1948 puolisolleen Martille Helsinkiin.
  
• M.T:n päiväämätön muistio Toivo Rapelille, joka ajoittuu keväälle 1948, jolloin SLEY:n 75-vuotisjuhlajulkaisu "Ylennä Ristin Lippu" valmistui Rapelin johdolla ja M.T:n avustamana painettavaksi.
  M.T:n kirje 14.7.1948 rovasti Toivo Rapelille. Lähettää hänelle mm. yhdistyksen 75-vuotiskronikan.

  Toivo Rapelin kirje 15.7.1948 M.T:lle vastaukseksi tämän kirjeeseen pvm:ltä 14.7.1948.

  M.T:n kirje 15.7.1948 Toivo Rapelille, keskustelua samasta aiheesta.
  M.T:n kirje 10.8.1948 Toivo Rapelille. Ilmoittaa muuttavansa 11.8.1948 Salon rukoushuoneelta toistaiseksi Köyliöön.
  M.T:n kirje 10.9.1948 Toivo Rapelille.

  Toivo Rapelin kirje 14.9.1948 M.T:lle Köyliöön.

  M.T:n kirje 7.10.1948 SLEY:lle. Ilmoittaa saaneensa kirjoitetuksi yhdistyksen jäsenluettelon korteille ja oikolukeneensa painovedoksen. Lähettää samalla tiedoksi kustannussopimusmallin, jota Pellervo-Seura käytti laatiessaan sopimuksen "Nuoren Pietari Kurvisen" kustantamisesta. Pyytää 5.000 mk:n korvausta Antti Laamasen elämäkerran toimittamisesta.
  
  M.T:n kirje 24.11.1948 Toivo Rapelille, jolta pyytää todistusta SLEY:ltä siltä ajalta, jonka oli yhdistyksen palveluksessa.. Luettelee keskeiset seikat, jotka hän odottaa todistuksessa mainittavan.
  
  M.T:n kirje 17.12.1948 Toivo Rapelille. Lähettää hänelle professori Matti Sauramon siskon, rouva Fanni Heikkilän muistelmien käsikirjoituksen tiedustellen, olisiko yhdistys kiinnostunut julkaisemaan ne. Mainitsee myös Loimaan Kojonkulmalta kotoisin olevan räätäli Kustaa Sundellin perheen vaikutuksesta evankelisessa liikkeessä. Odottaa Heikkilän muistelmien julkaisemista 17.2.1949 mennessä.

  M.T:n päiväämätön kirje Toivo Rapelille. "Professori Sauramo lähetti minulle hiljattain lisää tietoja, jotka pitäisi lisätä[Fanni Heikkilän] käsikirjoitukseen, mikäli se kelpaa julkisuuteen. Nämä lisätiedot ovat etupäässä kuvausta heidän vanhemmistaan ja sitten Sundellien naapureita, Kolkkalan väestä, joilla tuntuu olevan kuin kunniasija heidän ystävistään."

• Toivo Rapelin kirje 14.1.1949 M.T:lle. Ilmoittaa, että Fanni Heikkilän muistelmia ei julkaista kirjana, koska tapahtumat liikkuvat enimmäkseen perhepiirin vaiheissa. Sen sijaan Rapeli tiedustelee, voisiko evankelista liikettä käsitteleviä osia saada käytettäväksi esim. Kotimatkalla-julkaisussa.

• Toivo Rapelin kirje 9.2.1950 kirjailija Martti Tenkaselle Vammalaan. Vaikuttaa jäähyväiskirjeeltä.
  Toivo Rapelin kirje 10.3.1950 piirisihteeri Toivo Tenkaselle Lauttakylään. Myönteinen vastaus palkankorotusanomukseen.

• M.T:n kirje 9.1.1951 SLEY:n taloudenhoitaja Veikko Virtaselle. Saatekirje SLEY:n kustantamien kirjojen varastoluetteloon.
  M.T:n kirje 15.2.1951 Toivo Rapelille. Pyytää kääntymään rovasti Pekka Kurvisen puoleen saadakseen tältä lausunnon Pietari Kurvisten kotimaantoimintaa koskevasta käsikirjoituksesta.. Toivoo myös SLEY:n antavan käsikirjoituksesta lausunnon, ellei katso voivansa kustantaa teosta.

  SLEY:n kirjallisuusvaliokunnan pöytäkirja 15.3.1951. Valiokunta ei puoltanut Tenkasen ehdotusta Pietari Kurvisen kotimaantoimintaa koskevasta käsikirjoituksesta. Sen sijaan se piti tarpeellisena, että rovasti P.J.I. Kurvinen antaisi Tenkaselle asiantuntijan neuvoja elämäkertaa varten. Tämä ilmoitti 12.4.1951, että tarkastus- ja korjaustyö olisi niin aikavaa, ettei voinut ottaa sitä suoritettavakseen.

  Toivo Rapelin kirje 10.4.1951 M.T:lle. Palauttaa Pietari Kurvisen kotimaantoimintaa kuvaavan käsikirjoituksen ja ilmoittaa, ettei SLEY voi julkaista teosta, jonka ensimmäisen osaan on julkaissut toinen kustantaja.
  
  M.T:n kirje 17.4.1951 Toivo Rapelille. Mainitsee avanneensa Vammalassa liikkeen ja tarjouspyyntöjensä yhteydessä toimineensa aikaisemmin noin 10 vuotta SLEY:n palveluksessa .

• Elina Tenkasen kirje Vammalasta 3.6.1953 rouva Irja Saarnilahdelle Saloon (kopio).
• Irma Tenkasen kirje 1.3.1954 Muurlan Evankelisesta Kansanopistosta äidilleen Tyrvään Varilaan (nyk. Vammalaa)
• Tekn.yo Aulis Tenkasen kirje 9.2.1954 Otaniemen Teekkarikylästä vanhemmilleen Tyrvään Varilaan.
• Tekn.yo Aulis Tenkasen kirje 25.2.1955 Otaniemen Teekkarikylästä vanhemmilleen Tyrvään Varilaan.
  Tekn.yo Aulis Tenkasen kirje 18.4.1955 Otaniemen Teekkarikylästä vanhemmilleen Tyrvään Varilaan.

• MT:n kirjelmä 6.5.1955 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle KKO:n 4.7.1944 tekemän päätöksen purkamiseksi vahingonkorvausasiassa.
  
• Aulis Tenkanen kirje 15.5.1955 Otaniemen Teekkarikylästä vanhemmilleen Saloon.
  
• Toivo Rapelin kirje 21.5.1955 M.T:lle Harjavaltaan. Vastaus tuntemattomaksi jääneeseen kirjeeseen.
  
• Aulis Tenkasen kortti 3.9.1955 Kööpenhaminasta herra ja rouva Martti Tenkaselle Harjavaltaan.
  Aulis Tenkasen kirje 11.11.1955 Otaniemen Teekkarikylästä vanhemmilleen Harjavaltaan.

• Kalervo Tenkasen kirje 13.7.1958 Parolan varuskunnasta äidilleen Elina Tenkaselle Harjavaltaan.
  
• Aulis Tenkasen ym. kirje 1.3.1959 Helsingin mlk:n Simonkylästä vanhemmilleen Harjavaltaan.
  Aulis Tenkasen ym. kirje 25.10.1959 Helsingin mlk:n Simonkylästä vanhemmilleen Harjavaltaan

• Aulis Tenkasen ym. kirje 10.4.1960 Helsingin mlk;n Simonkylästä vanhemmilleen Harjavaltaan.

• SLEY:n päiväämätön vastauskirje M.T:n Harjavallassa 24.11.1963 päiväämään kirjeeseen, jossa hän ehdottaa uuden painoksen ottamista kirjoittamastaan Antti Laamasen elämän kuvauksesta. Johtokunta torjui ehdotuksen ja päätti, että kustannusoikeudet luovutetaan tarvittaessa toiselle kustantajalle.

• MT:n kirje 2.7.1966 SLEY:n johtokunnan puheenjohtaja, professori Jouko Vuoriselle evankelisen liikkeen tilasta.
  M.T:n kirje 4.7.1966 professori Jouko Vuoriselle samasta aiheesta.

• Kaleva Tenkasen kirje 19.8.1966 Rovaniemeltä veljelleen M.T:lle Harjavaltaan. Vastaus tuntemattomaksi jääneeseen kirjeeseen, joka koski mahdollisesti avautuvaa työtä Harjavallassa tai sen ympäristössä.
  
• M.T:n kirje 2.11.1966 Toivo Rapelille. Pyytää palauttamaan tri Lauri Takalaa koskevaa kirjoituksensa.
  
  Toivo Rapelin vastauskirje 6.11.1966 toimittaja Martti Tenkaselle Harjavaltaan. Kertoo, että tämän kirjoitus tohtori Lauri Takalasta on tulossa Sanansaattajan joulunumeroon.
  - - --
  Nyt teenkin positiivisen ehdotuksen: sinä rupeat vakinaiseksi avustajaksi sekä Sanansaattajaan ja ehkä myös Nuorison Ystävään. Me maksamme kirjoituksistasi, siihen minulla on johtokunnan antama lupa, kohtuullisen palkkion.
  - --
  Mitä tulee sitten itse muuhun kirjalliseen tuotantoon, niin voimme sanoa, että kaipaamme hyvää uskonnollista romaania. Olisiko Sinulla sellaista pöytälaatikossa tai olisitko valmis sellaista kirjoittamaan. Me olemme julkaisseet muutamia, mutta arvostelu pyrkii teilaamaan kaikki. Sinulla on mielestäni niin paljon elämänkokemuksia, että siitä pitäisi kertyä aineksia uskonnolliseen romaaniin. Kynänkäyttösi on myös sujuva ja mielikuvituksesi rikas.
  
  M.T:n kirje 8.11.1966 Toivo Rapelille. Kiittää Rapelin ehdotuksista ja lupaa harkita niitä.
  M.T:n kirje 9.11.1966 Toivo Rapelille. Lähettää Rapelille käsikirjoituksen tämän pyytämäksi uskonnolliseksi romaaniksi.
  M.T:n kirje 10.11.1966 Toivo Rapelille. Lähettää mm. kirjoituksensa "Kirjeeni Sanansaattajan lukijoille".
  M.T:n kirje 11.11.1966 Toivo Rapelille. Ehdottaa romaanikäsikirjoituksensa tarkastajaksi maisteri Lea Savelaista.
  Toivo Rapelin vastauskirje 12.11.1966 M.T:lle:
  - - -
  Kiitos siitä äänilevystä! Minusta siinä on karjalaista romantiikkaa ja Ttoivo-veljesi laulaa koko runon sydämellään. Olemme sitä nautinnolla kuunnelleet yhdessä Saimin kanssa.
  - - -
  Luin käsikirjoituksesi lävitse kahtena iltana. Minua se miellyttää. Se tuo esille varsin persoonallisella tavalla menneet ajat Kannaksella. Muistan jotain tuosta kaikesta erittäin hyvin, sillä vaimoni isä, Matti Piiparinen, oli myös tapahtumien keskellä. Olit hänen kanssaan yhteistoiminnassa. Rovasti Wiika oli minullekin tuttu ja tapasimme muutaman kerran siirtolaisuudessakin.
  
  M.T:n kirje 17.11.1966 Toivo Rapelille. Kertoo odottavansa SLEY:n kirjallisuusvaliokunnan kannanottoa romaanikäsikirjoitukseen viimeistään joulukuun kokouksessa.
  
  Toivo Rapelin kirje 26.11.1966 M.T:lle. Kertaa Pietari Kurvisen elämäkerran julkaisemista koskevaa historiaa..
  - - -
  Olen pannut [Sanansaattajan] joulukuun ensimmäiseen numeroon sen HENRIKIN pakinan, tämä hän puhuu Tenkasen veljeksistä. Aioin julkaista joulukuun Sanansaattajassa lähettämäsi kirjoituksen [tohtori] Takalasta ja [opettaja] Terästä - - -.
  
  M.T:n kirje 6.12.1966 Toivo Rapelille. Kommentoi Pietari Kurvisen elämäkerran käsittelyhistoriaa SLEY:ssä., jonka johtokuntaan kuului mm. Pietari Kurvisen poika rovasti Pekka Kurvinen.
  - - -
  Kävin nyt, kolme päivää sitten hänen luonaan Jämsässä. Keskustelimme täysin ystävällisessä ja evankelisessa hengessä ja rakkaudessa. Nyt hän sanoi niin, että hän ei ole saanut koskaan tilaisuutta lukea Nuorta Pietari Kurvista. Mutta luettuaan Lämmittävän liekin[Pietari Kurvisen elämäkerran jatko-osan, kotimaantoimintaa käsittelevän] hän oli valmis tilaamaan Nuorta Pietari Kurvista 5 kpl. Kirjaa ei ole kuitenkaan enää saatavissa.
  
  Näin ollen asia näyttää olevan siten, että rovasti Kurvista estivät asennoitumaan minuun myönteisesti ennakkoluulot. Mutta hän on nyt päässyt niistä eroon ja tilasi taasen Lämmittävää liekkiä lisää.
  - - -
  Nuoresta Pietari Kurvisesta olisi otettava toinen painos. Kirjaa olisi sitä varten muokattava, osittain sisältönsä, osittain myös kielen ja tyylin puolesta. Sillä olen siitä lähtien itsekin kehittynyt, myös lukijat ja aika muuttuneet.
  
  Sen jälkeen Lämmittävästä liekistä olisi otettava uusi painos ja sitäkin täydennettävä, korjattava ja muokattava.
  
  Rovasti Kärki oli meillä vähää ennen kuolemaansa noin viikon sitä varten, että voin häntä haastatella Esterin elämäkertaa varten. Kärki toivoi, että kirjoittaisin Esteristä romaanin. Aihe on kyllä minulle sangen mieluinen ja läheinen.
  - - -
  Jälkikirjoituksessaan Tenkanen kertoo, että tohtori Lauri Takalan toimiessa arkkipiispan sijaisena ja Lämmittävän liekin tultua markkinoille hän sai kutsun tuomiokapituliin, jossa Takala tohtori Kolarin läsnäollessa piti hänelle kiitospuheen "niistä arvokkaista kaunokirjallisista ja kirkkohistoriallisista teoksista, jotka Tenkanen on tehnyt suureksi iloksemme" ja myönsi näistä tunnustukseksi tuomiokapitulin saarnaluvan.
  
  M.T:n kirje 7.12.1966 SLEY:n johtokunnalle. Pyytää johtokuntaa ryhtymään toimenpiteisiin kustantamaan Pietari Kurvisen elämäkertateoksista uudet painokset ja sitä varten käyttövaroja Nuoren Pietari Kurvisen uudistamiseen. Ehdottaa myös romaanin kirjoittamista Pietari Kurvisen Ester-tyttären, kirkkoherra Frans Kärjen puolison (muusikkona tunnetun Toivo Kärjen äidin) syvästi järkyttävästä ja merkittävästä elämäntarinasta.
  
  Pastori Esa Santakarin lausunto 13.12.1966 M.T:n romaanikäsikirjoituksesta.. Otteita:
  "Tenkanen on enemmän eräänlainen tarinaniskijä kuin romaaninkirjoittaja. - Muistelmat olisi parempi esitysmuoto. - Jos Tenkanen pystyisi ottamaan käsikirjoituksesa uudestaan työn alle ja nivomaan juoniaineksensa - - - saumattomasti yhteen, saisimme tavallista paremman kirjan".
  
  Anna Koskiniemen lausunto 14.12.1966 M.T:n romaanikäsikirjoituksesta. Otteita:
  "Evankelisen liikkeen kannalta on arvokasta, että luovutetun Karjalan osalta muistot saadaan talteen. Tenkasen kirja osoittaa, että sillä suunnalla on ainehistoa paljonkin. Siirtoväki ja yleensä iäkäs sukupolvi maassamme on kiinnostunut tietämään ja kertaamaan, millaista oli elämä ennen sotia, ja välittömästi niiden jälkeen. Jos Martti Tenkanen paneutuisi muistojen keruuseen todella, se voisi tuoda runsaan sanon. Jos hän jaksaa muokata em. romaaniaan, se voi tulla tyydyttäväksi ja saada kohtuullisen menenkin."
  
  M.T:n kirje 17.12.1966 Toivo Rapelille. Peruuttaa joitakin aikaisempia kirjoituksiaan ja pyytää korvaamaan ne uudella, jonka oheistaa.
  Toivo Rapelin kirje 17.12.1966 M.T:lle. Vastaa tämän edelliseen kirjeeseen (joka lienee päivätty 1-2 päivää todellista myöhäisemmäksi).
  
  "Todella me odotamme siitä romaanista tavallista parempaa, jos nuo korjauksen saadaan aikaan. - - - Luonnollisesti se vaatii paljon työtä, mutta nähdäkseni se kannattaa. Myönteisessä mielessä siis käsikirjoitus palautetaan korjattavaksesi. Veikko Takala oli [kirjallisuusvaliokunnan] kokouksessa mukana, joten häneltä voit saada yksityiskohtaiset tiedot asian käsittelystä.
  
  Pietari Kurvisen elämäkerta ja Lämmittävä liekki oli esillä hyvinkin perusteellisesti. Asiantuntijoina olivat lähinnä Lauri Koskenniemi ja Veikko Takala. Muut eivät olleet lukeneet kirjoja. Käsityksenä oli, että Sinä olisit mies, joka lähinnä kaunokirjallisesti voisit kirjoittaa Kurvisesta nuorisolle tarkoitetun innoittavan elämäkerran. Näin nuo kaksi nykyistä kirjaa muokattaisiin yhdeksi uudeksi kirjaksi.
  - -
  M.T:n kirje 18.12.1966 SLEY:lle ja romaanikäsikirjoituksen arvostelijoille.
  
  M.T:n kirje 23.12.1966 Toivo Rapelille yksityisesti.
  
  Toivo Rapelin vastauskirje 23.12.1966 M.T:lle. Neuvoo tekemään SLEY:n johtokunnalle anomuksen, jossa viitataan kirjallisuusvaliokunnan toivomiin käsikirjoituksen muutoksiin ja pyytämään jonkin summan etumaksua voidakseen esim. 2-3 kuukaudessa toteuttaa ne.
  
  M.T:n vastauskirje edelliseen. Lähettää SLEY:n johtokunnalle rahoitusanomuksen voidakseen jossain määrin vielä muokata käsikirjoitusta tavoitteenaan kohtalainen hengellinen romaani lähinnä kansankuvauksena, evankelisen ja karjalaisen herätyksen pohjalta.
  
  Viimeinen säilyneistä M.T:n kirjeistä Rapelille on päivätty 6.1.1967.
  
  Kirveenvaihtoaineistoon liittyvät vielä Esa Santakarin lausunnot M.T:n käsikirjoituksesta romaaniksi. Martti jakoi romaaninsa kahteen kirjaan, joista ensimmäisen osan nimeksi tuli Karjalasta kajahtaa, toisen Vielä kajahtaa Karjalasta. Edellistä koskevasta lausunto on hyvin myönteinen, joiltakin osin suorastaan ylistävä:

Tässä on sivuja, jotka mielestäni kilpailevat hyvinkin vaativassa sarjassa… Romaanilla tulee, niin uskon, olemaan merkitytä paljon yli tavanomaisen uskonnollisen romaanin rajojen.

Lausunnosta puuttuu päiväys, mutta jälkimmäistä kirjaa koskeva lausunto on päivätty Angelniemellä 27.6.1967. Martti kuvaa romaaninsa päähenkilöiden hengellistä kehitystä tässä kirjassa.

Santakari ehdotti käsikirjoituksen lyhentämistä 50-70 liuskalla ja julkaisemista yhtenä osana. "Olen jokseenkin varma siitä, että lyhentämisestä kirja kokonaisuutena vain tulisi paremmaksi".

Kirjeenvaihto johti lopulta kuitenkin siihen, että SLEY kustansi ja julkaisi romaanin kahtena versiona, joista toinen käsittää molemmat kirjat yhteen sidottuina ja toinen kaksi nidettä, jotka voi ostaa erillisinäkin.

• MT:n päiväämätön kirje ylilääkäri Martti Paloheimolle Helsinkiin. Pyytää lääkärinlausuntoa v. 1942 syntyneiden vammojen syystä.
  
• M.T:n kirjeluonnos 7.7.1970 joko KHO:lle tai KKO:lle viimeksi mainitun v. 1956 tekemän päätöksen purkamiseksi v. 1942 syntyneiden vammojen korvausasiassa.

• Elina Tenkasen kirje 22.2.1977 Aulis ja Pirkko Tenkaselle Helsinkiin.
• Elina Tenkasen kortti 8.3.1977 Harjavallan Satalinnasta Sari Kalervontr Tenkaselle Harjavallan Merstolaan

• Aulis Tenkasen kirje 10.3.1977 äidilleen Elina Tenkaselle Harjavaltaan.
• Elina Tenkasen kortti 14.3.1977 Aulis ja Pirkko Tenkaselle Helsinkiin

• Aulis Tenkasen kirje 17.3.1977 äidilleen Elina Tenkaselle Harjavaltaan.
• Elina Tenkasen kortti Harjavallan Satalinnasta 23.3.1977 Aulis ja Pirkko Tenkaselle Helsinkiin.

• Aulis Tenkasen kirje 22.3.1977 äidilleen Elina Tenkaselle Harjavaltaan

• Elina Tenkasen kortti 23.3.1977 Harjavallan Satalinnasta Aulis ja Pirkko Tenkaselle Helsinkiin
• Aulis Tenkasen kirje 30.3.1977 äidilleen Elina Tenkaselle Harjavaltaan

• Elina Tenkasen kortti 31.3.1977 Harjavallan Satalinnasta Aulis ja Pirkko Tenkaselle Helsinkiin.
  
• Elina Tenkasen kortti 6.4.1977 Harjavallan Satalinnasta Aulis ja Pirkko Tenkaselle.
  Elina Tenkasen kortti 13.4.1977 Aulis ja Pirkko Tenkaselle Helsinkiin
  Elina Tenkasen kortti 15.4.1977 Harjavallan Satalinnasta Aulis ja Pirkko Tenkaselle Helsinkiin

• Aulis Tenkasen kirje 21.5.1977 äidilleen Elina Tenkaselle Harjavaltaan.
  
• Elina Tenkasen testamenttikirje lapsilleen 1977.

Martti Tenkasen ääninauhoilta kirjoitettua aineistoa

• Helli Kaikkosen o.s. Muhosen muistoja Vanhasta Värtsilästä. Kirjoitettu Otto Muhosen haastattelunauhalta vuodelta 1968.
• Veturinkuljettaja Eemil Hiltusen haastattelu Otto Muhosesta 25.11.1968 Jyväskylässä

Martti Tenkasen äänittämistä nauhoista valmistetut kasetit, jotka liittyvät SLEY:n toimintaan

Kasetti 1
Otto Muhonen kertoo v. 1968
- muistojaan talvi- ja jatkosodasta
- evankelisesta liikkeestä Värtsilässä ja Karjalan kannaksella
- käsityksiään yliluonnollisista asioista
- kriittisiä arvioitaan evankelisen liikkeen nykytilasta
- näkemyksiin sananjulistajan osasta
- Ruotsin-matkastaan
- rajantakaisesta Vanhasta Värtsilästä ja sen ihmisistä, myös sisarensa Helli Kaikkosen sanoin.

Kasetti 2
Otto Muhonen kertoo Martti Tenkaselle 10.11.1970 käsityksiään profetoimisesta ja esittää muutamia hengellisiä lauluja itseään säestäen

Kasetti 3
Vilho Muttonen kertoo Joensuussa 23.9.1968 evankelisesta liikkeestä Pohjois-Karjalassa

Kasetti 4
Vilho Muttonen kertoo 19.10.1968 Värtsilässä elämästään.

Kasetti 5
Martti Tenkanen haastattelee 20.9.1968 ortodoksi Veera Korhosta Ilomantsin Hattuvaarasta. Haastattelee myös 92-vuotiasta seppä Moilasta ja tämän vävyä Taavi Hirvosta Ilomantsin Naavan kylästä kysellen Pietari Kurvisesta.

Kasetti 6
Martti Tenkanen haastattelee 26.9.1968 Veikko Heikuraa evankelisen liikkeen historiasta Lieksassa.

Kasetti 7
Martti Tenkanen haastattelee 7.10.1968 Vpl Pyhäjärveltä kotoisin olevaa Matti Heikkosta Hämeenkyröstä (kanttori Toivo Tenkasen appi) .

Toiseksi Tenkanen ja Muhonen haastattelevat 7.10.1968 opettaja Matti Sorvarin leskeä Ikaalisissa. Vertaillaan rovasti Tammisen aikaa ja rovasti Rapelin aikaa SLEY:ssä.

Kolmanneksi kasetti sisältää Nurmeksen kunnan Saramonkylän Piirosten (Pietulan tilan Piirosten ja Ronkelinmäen Alapihan tilan Jorma Piirosen) haastatteluja evankelisesta liikkeestä 28.9.1968.

Kasetti 8
Martti Tenkanen jatkaa 7.10.1968 Nurmeksen Saramonkylän Ronkelinmäen Alapihan tilan isännän Jorma Piirosen haastattelua.
Kasetti sisältää myös Ilomantsin Käenkoskella asuvan yli 90-vuotiaan Matti Laineen haastattelun 20.9.1968 Pietari Kurvisesta.

Kasetti 10
Martti Tenkanen haastattelee 25.9.1968 Toivo Salomaata Nurmeksessa. Haastatellaan myös jotakin pariskuntaa rovasti Korpitiestä.

Kasetti 11
Martti Tenkanen haastattelee 18.9.1968 Kiteellä kanttori Kalle Tiaisen leskeä ja kansanopiston johtaja J. Hytöstä.

Kasetti 12
Martti Tenkanen haastattelee 25.11.1968 Jyväskylässä eläkkeellä olevaa veturinkuljettaja Eemil Hiltusta, Otto Muhosen työtoveria veturinlämmittäjäkoulutuksen ajalta.
Lisäksi Otto Muhonen esittää hengellisen laulun.