SALON SEUTUKAAVALIITTO
allekirjoitti 6.5.1964 sopimuksen Suunnittelutoimisto dipl.ins. Lassi Iharvaara ja arkkitehti Matti Taustin kanssa rakennuslain tarkoittaman seutukaavan laatimisesta. Ehdotus seutukaavaksi tuli luovuttaa liittohallitukselle neljän vuoden kuluttua. Näin myös tapahtui.

Ehdotusta selostavan kirjan (268 s. + yleissilmäyskartta maankäytöstä) kansilehti alla (design Tapani Aartomaa).

SUUNNITTELUTOIMISTO IHARVAARA - TAUSTI
Lassi Iharvaara, dipI.ins: seutusuunnittelun yleisjohto
Matti Tausti, arkkitehti: fyysisen suunnittelun yleisjohto
Aulis Tenkanen, dipl.ins: käytännöllinen koordinointi ja suunnittelu,
seutukaavaehdotusta selostavan kirjan toimittaminen.

Kalevi Rantanen, fil.maist: tutkimukset ja selvitykset, julkisten palvelusten suunnittelu
Antti Kuparinen, dipl.ins: yleisinventointi
Ilmari Heikkilä, dipl.ins: tutkimukset ja selvitykset
Seppo Sanaksenaho, dipl.ins: kulkulaitossuunnittelu
Mårten Bondestam, arkkitehti: fyysiseen suunnitteluun liittyvät osatehtävät
Eero Nurminen, luonn.kand. tutkimukset ja selvitykset
Matti Saarnisto, luonn.kand: tutkimukset ja selvitykset
Reijo Ylönen, luonn.kand: tutkimukset ja selvitykset
Irja Pettersson, tilastoitsija: tilastotehtävät
Jaakko Meller, tilastoitsija: tilastotehtävät
Tuomo Niemelä, luonn.yliopp: tutkimukset ja selvitykset
Risto Koskelainen, opiskelija: tutkimukset ja selvitykset
Raija Nykänen, piirtäjä: raportin taitto
Maryann Gröhn, piirtäjä
Maija Hakala, piirtäjä
Kerttu Järvinen, piirtäjä
Terttu Lappinen, piirtäjä
Kaija Leino, piirtäjä
Sinikka Seifulla, piirtäjä
Anja Toivonen, piirtäjä

Muut seutukaavaliiton asiantuntijat, jotka osallistuivat seutukaavaehdotuksen laatimiseen
Geotek Oy: hiekka- ja soravarat
Ahti Haukkavaara, valtiot.maist: kauppa
Insinööritoimisto Kunnallistekniikka Oy: tieliikenne
Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy: laivaväylätutkimus
Heikki Kaila, dipl.ins: rautatiet
Kullervo Kuusela, prof: metsätalous
Jouko Mikola, dipl.ins: energiahuolto
Simo Muotiala, dipl.ins. ja Heikki Hiidenheimo, dipl.ins: vesihuolto
llkka Pätäri, dipl.ins: työvoimakehitys
Toivo Rautavaara, maat.metsät. tri ja Toivo Kalervo, hortonomi: puutarhatalous
Ario Reinola, maisema-arkkitehti: maisemansuojelu
Pekka Rytilä, dipl.ins: kulkulaitossuunnittelu
Samuli Suomela, prof: maatalous
Eero Suvanto, dipl.ins: laivaväylä- ja satamasuunnittelu
Rainer Tuuli, fil.maist: matkailu
Antti Tuura, valtiot.kand: väestösuunnitteet
Paavo Uusitalo, valtiot.lis: sosiologia
VTT, geotekn. lab, K-H. Korhonen, prof. ja Reijo Gardemeister, fil. maist: geotekn. tutkimukset ja selvitykset
Lasse Velmala, luonn.kand: luonnonsuojelun osatehtäviä
Väestöliiton koulusuunnittelutoimisto; Pekka Aukia, rehtori ja Jaakko Itälä, fil.maist: koulusuunnittelu

Seutukaavaliiton tutkimukset sekä seutukaavaehdotusta koskevat muistutukset ja lausunnot on taltioitu Kansallisarkistoon.

Sisäasiainministeriö oli määritellyt kaavoitusmääräyksen antaessaan määritellyt Salon seutukaavan erityistavoitteet seuraaviksi:

1. Hyvän maatalousmaan suojaaminen muilta maankäyttötarkoituksilta.

2. Teollisuus-, liikenne- ja muiden alueiden varaaminen edellytysten luomiseksi alueen teollistumista ja elinkeinotoiminnan yleistä monipuolistamista varten.

3. Edellytysten luominen vastaisetkin tarpeet riittävästi huomioon ottaen suunnitellun vesihuollon järjestämistä sekä vesistöjen pilaantumisen estämistä varten.

4. Sopivien ranta- ja muiden alueiden varaaminen väestön virkistys- ja retkeilytarkoituksia varten (vain kolmannes seutukaava-alueen loma-asunnoista oli seutukaavamääräystä annettaessa seudun omien asukkaiden hallussa).

Ehdotus laadittiin seutukaavaliiton johdolla silmällä pitäen lähimmän 30 vuoden tarpeita Salon kaupungin ja alunperin 13 ympäristökuntaa käsittävällä talousalueella. Hankittuaan kuntien sekä lukuisten viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot sekä kuultuaan vielä maanomistajia seutukaavaliitto hyväksyi hieman tarkistetun ehdotuksen. Ministeriö vahvisti 1973 Salon seutukaavan ensimmäiseksi osaksi valtakunnallista "vaiheseutukaavojen" kokoelmaa. Kiireellisimmäksi osaksi ministeriö oli katsonut maaseudun suojelualueet.

Salon kaupunkiseudun kehitys on ollut viime vuosikymmeninä harvinaisen nopeaa huolimatta siitä, että Helsingin - Turun moottoritiehanke edistyi ennakoitua hitaammin ja että Helsingin - Salon oikorataidea ei ole Uudenmaan alueella saanut aluevarausta. Toisaalta Perniön kuntakeskuksen kehitys ei vastannut odotuksia. Se johtunee osaksi siitä, että Helsingin – Turun moottoritie ohjautui lopulta Salon keskustan pohjoispuolelle eteläisemmän ja samalla lyhyemmän, Halikonlahden ylittävän linjan sijasta.

Entinen seutukaavajohtaja Pekka Heimo arvioi vuoden 2008 lopussa tapahtuneen kymmenen kunnan yhdistymisen 55 000 asukkaan Salon kaupungiksi johtuneen mm. siitä, että ne olivat jo seutukaavan laatimisen aikana tottuneet käsittelemään ongelmiaan keskinäisessä yhteistyössä. Kuntaliitoksia pitkään vierastettuaan ehkä kyllästymiseen saakka ja virkailijoiden palkkojen tukipolitiikan houkuttelemina?

Vuonna 2008 Ympäristöministeriö vahvisti Salon seudulle ns. maakuntakaavan, jonka oli hyväksynyt maakuntavaltuusto. Maakuntakaavojen tehtävänä on korvata entiset maakunnan seutukaavat, sikäli kuin sellaisia oli vahvistettu.

Seutukaavaehdotus vuodelta 1968
Maankäyttösymbolit suunnitellut Kaija Leino