19 9.2007
Toim. Aulis Tenkanen
SANONTOJA SAVOLAISISTA SUKUNIMISTÄ
Pääosin Kuopion seudun murteella
Päevvasto ku Kaapriel Haekone vihilä (Anttola).
Selevä pyy, sannoe Hakkaraenen kuv varikse´ sae (Tervo).
Tallataan, sannoe Hallikaenen.
Hävettää kuh Hartikaesta
hyvä ruoka (Rantasalami).
Konstit om monet, sannoe
Hattunen kun takkinsa möe.
Eläkä hättäele, anna Hilituseh hättäellä.
Tuuma ja tikki, sannoe Hirvos-Nikki,
ja jos ei se kestä niim menköör
rikki.
Hiki on kuh Hokalla kylypiessä (Heenäves).
Oekeen sano Otto Holopaenen,
kun Kempsu (amerikkalainen automerkki) kuatu (Tervo)
Muut kaekkihan ne on moskia
ja toskia, minä ihtein oun vua Holopaska
(Suonenjok).
Paremmir rahasta, sano Hovim
piika härälle (Talluskylä/Tervo?).
Levis kuh Hujase´ evväät (Raatalampi).
Korolaeset on kohallaa ja
Ryhäset ryhmittäe, Hujaset hajallaa
ja Laetiset kaekkii laetimmaisina (sanonta Ylä-Savosta)
Kaasiluontoesta, sannoe Hurskaenen kun töehim mänj.
Minä hyvä Hyttiselle, Hyttinen hyvä minulle.
Sekasi ku Jumppase huttu (Rantasalami).
Tuuloo kun Jäpppisen naemavuonna (Keitele).
Valamis kuh Hinttu Kaahase´ orava (12 kertoo ammuttu;Varkaus)
Örisöö kun Karppineh
hirressä.
Ee pijä suuttuva vähästä
kun Kasurisen koera, joka kahtomisesta
karvasa pörhistää (Iisalami).
Yltyy kun Kemiläesen näläkä.
Niiv vuan, sano Matti Kaotto, kur reestä putos (Talluskylä/Tervo?)
Kaikkia, kun Ierikka Kilipeläisiä!
Lepän kannosta leppä kasvaa, Kolehmaesesta Kolehmaenen.
Kiuruveellä on Kärkkäisiä enemmän kuin oikeeta immeesiä (Kiuruves)
Ee siinä muuta tarvihe,
istuu vuan kul Lampisem pikalinjassa.
Tulj uni ja näläkä kul Launoselle soppajonossa.
Kiitoksija hups, sannoe Laarikaene kum maon muasta
otti ja suuhunsa pisti.
Helläluontoene kul Leskiseh hevonen; kun kaks päevätä
olj syömätä niin jo kolomantena itku pääsj.
Anto Liikanennii jäniksel
levätä, vaekka se sitä kiij
jahtasj (Anttola).
On ahtaalla kum Manninen ovev
välissä.
Ryppeytyy huuliin ku
Mannisen veisuu (Talluskylä/Tervo?).
Itikoella ileman pilasj, Mannisilla koko mualiman.
Mihinkäs sitä tuollaesella iliveellä männään? Talluskyllään Mähöstä
hirttämmään! (Tervo?)
Ajastaa hakkeeksee, ku Neuvose rek verrääsee
(Anttola) ("Ajastaan hakeakseen niinkuin Jaakko Neuvosen reki veräjään"; ajatuksena lienee, että ennen
pitkää sattuu itsekullekin jokin vahinko).
Lustuksellaa, ku Juakko Neuvose kakskymmevviispenniset (Anttola).
Sillä oh hätä ja hyvä mielj kun Nissisellä kissoo tappaessa (Haakivuor).
Ee hättee mittään, sannoe Ollikka kum pakkoon juoks.
Tästä myö noosemme, sannoe Pellinen kul lehmä kuolj.
Pienijä ku Pulokkoser rukkiit (Anttola).
Riähimmillää ku Ant Pulokkise munat, ei yhtee kouraa sopina, eikä kahta tulna (Anttola).
Ee tullu Pulukkista.
Länkällää ku Punkak kana pesällää.
Se o´ erjpurrajne muista Purasista.
On ilima´ aekojaan Sulukavanjärveltä ku´ Uaro Pylykköenen.
Niin ok kylläenen kum Pekka
Pöllänen.
Sama vika Rahikasella (tarkoittanee "sama vika
kuin edellisellä puhujalla", ks. Pasi Heikura 2003: Näissä merkeissä, s.
111).
Harvar rojjeeta ku Repo-Eenom polokka
(Tervo).
Pilalla on kur Ruuskasem pässj, ee puki eekä pöki.
Yltyy yltyy kur Rytkösten
tappelu.
Illastelloo kun Seppäsen suurj
sonnj.
Viimeenev viipale kun Sinkkosen sijanlihasta.
Sotkeotuu kun Sopasen sormet kontin villekkeihi (Kuopijo).
Kaa´an eläkööm Pekka Sorri-vaenaa (Tervo).
Sotkeotuu kun Summaneh hoosuihinsa (Rantasalami).
Jostae pittää olla poes ku Summmase
Ville riihestä (Anttola).
Näe päe, sano Teivone akallee (Anttola).
Urpanisoituu, sannoe Tirkkonel lehmästääj joka kevytmaetoo alako lypsee.
Taes olla Tuppuraenen Tappuraesella takkuumiehenä?
Täännä kum Turusem pyssy (viitannee sotilaaseen, joka taisteli Suomen
sodan aikana (1808-1809) Siikajoen voittoisassa taistelussa Carl Johan Adlercreutzin rinnalla; ks. Pasi Heikura 2003: Näissä
merkeissä, s. 115)
Kaikki ne on minunnii kirjossan
kun yksin tuo Uilun Villekii,
sano piru, kun sieluja räknäs (Suonenjok).
Hyvväähä se hyvä on, sannoe
Vakkilaenen kun tattija söe, ee ruovot
pistele.
Missä on työtä, siin ol leipee, sano Vatanen kuh halakokuorman kuato (Punkaharju).