5.11.02
Toim. Aulis Tenkanen
ETU- TAI SUKUNIMIIN LIITTYVIÄ SANONTOJA JA RIIMEJÄ VPL PYHÄJÄRVELTÄ JA SAKKOLASTA
Huom! Murteessa äännettiin kaksoisvokaali esim. sanassa aikaan yleensä kahtena eri vokaalina (tässä oa) siten, että ensimmäisen kesto oli vain kolmannes jälkimmäisen kestosta. Tapa alkoi kuitenkin väistyä nuoremman polven keskuudessa kirjakielen mukaiseksi ääntämiseksi.
Oha sitä yötä yökötellä Annipäivä aikoa (15.12).
Oha sitä yötä yökötellä, Annipäivä aikuista.
Antti (30.11.) käyp avvain keäs, Tuomas (21.12.) tuoppi kainalos.
Heikki (19.1) heinät jakkoap.
Viittaa siihen, että talvikauden rehuvarastosta piti Heikinpäivän aikaan olla
vielä puolet jäljellä.
Hermannilt (12.7) heineä!
Sanonta on ajalta, jolloin heinä korjattiin pääasiassa hitaasti kasvavilta
luonnoniityiltä. Nykyään heinänkorjuu tapahtuu paljon aikaisemmin.
Joakko (10.8.) viskoap kylmä kive järvie.
Jyrkin (23.4) jyrähteä kalamiehe kattilas.
Hauensaanti rysillä alkoi Jyrkinä.
Jyrkinä jyräys kalamiehe kattilas.
Jyrkinä jyrähteä kala tai kaks.
Jyrki ko jyräht ni kello kolaht.
Lehmät laskettiin Jyrkinä laitumelle.
Senhä se Jyrk (23.4) moast soap, minkä Moaria (25.3) katolt.
Viis Jyrist, viis järist, koha tulis vanha Vappo (13.5.)
Ei ole Jyri järist mut ko tulluo vanha Vappo ni sit käk kukkuu vaik tuura varrel.
Jyrkii jykijä muona, varavihko Varpulii, vielhä se Oarikka (18.5.)
annuo, viel Urpo (25.5.) uikuttoap.
Oarikka tarkoittaa Erkinpäivää (18.5.).
Lauri (10.8) lampaat keritsyö.
Mitä Moarijan malol (tuohi- tai olkikaton malolta eli riu´ulta), sitä Vappuna vaol.
Minkä Moarija katolt, sen Jyrki moasta soap.
Jos Moarijan ves juoksuo tie poikki, ni Jyripäivän kuoluo kukko jannuo.
Rekheitto Moarijan, viimistäkkii vanhan Moarijan.
Kelirikko alkoi viimeistään vanhana Maarianpäivä eli 12 päivää uuden
Marianpäivän jälkeen.
Martti (10.11) moal, karttu jeäl, paimenet kylä kulul, omat lapset orre peäl.
Markushan(25.4.) käel kiele antoap.
Yö puoles, nälkä suoles, sannuo karhu ko keänteä Matipäivän (24.2.) kylkijeä.
Mati toine silmä vettä valluop.
Jos Matipävän sattoap, ni viel sattoap kykkivä koira korvii myöte.
Jos Matipäivän kana soap juuvva räystää al, ni viel Jyripäivän härkä voip juuva rapakost.
Mikkelilt (29.9) nauriit kuoppoa ja ämmät tuppoa.
Mikkeliks potaatit kuoppaa, ämmät tuppaa.
Ko ei kylmä Kynttelin (2.2) eikä pauku Poavalin (25.1.), ei uo kelpuo kesästä.
Poavalis (25.1.) talve napa, Jyrk (23.4.) ottakuo lehmät vaik selkähie, Markkun (25.4.) jos kylmeä ni siit kylmeä kakskymment yötä, ja se viep toise tähä pelost ja toise halo pinost.
Päivä Pärttyli (24.8.) peräst ei lähe halla hao alt.
Päivä Pärttyli peräst suola leipä lounaiks ja sekkii syyvvää seisalloa.
Sananparsi viittaa syyskiireisiin.
Mikä on päivä Pärttylin, sitä mielii Mikkeli, pyrkiipä pyhämiste.
Pyhämisti tarkoitti kekrijuhlaa.
Simo (28.10) siltoi tekkyö, Martti (10.11) maita vahvistelluo, Antti (17.1.) aisoil aijjoa, Nikolai (19.12.) nivvuopi kii.
Tahvana pöytää tai uun moaha.
Sanonta kuvaa talon velvollisuutta kestitä Tapaninpäivän rekiajelulle
lähteneitä vieraita.
Onks Tahvana koton?
Tavanmukainen Tapaninpäivän vieraan tervehdys tupaan astuessa tarkoituksena
varmistaa, onko hän tervetullut.
Tuomas (21.12) o ain tuomas eikä konsoa viemäs.
Syksyy Uolevist (10.8.)
Ko on Urpo (25.5.) turkki peäl, ni o kesä paita peäl.
Kylmä Urponpäivä ennusti lämmintä kesää.
Urpo turkin ottoap tai antoap.
Aka varat ei riitä ko Tuomaa päiväst (21.12) jouluu.
Käk kukkuu vanhan Vappon (13.5.) vaik tuura varre peäs.
Vappu tulluo vasta kainalos.
Vanhana Vappuna koivunoksista voi jo tehdä saunavastoja.
***
Nyt ei auta Anti neuvot eikä Tuomaa tulukset.
Hyvähä eläväst o perrii, sano Aati ko hukka lampaa vei.
Vastaks Haikone havahtu ko Riikosil o riih puitu?
Haikone vast havahtu ko muu pere olj jo murkinal!
Nii pelkää ko Hannola hevone atrajaa.
Juhanan rapas kuume, sano hieroja Varpu.
Sanonta miehestä, joka "sairastui" äkisti, kun töihin olisi
pitänyt lähteä.
Heä o aina myötähyyssä ko Hela-Juho heinäkelkka.
Myötähyyssä: myöntyväinen. Esim. lehmästä tai hevosesta voitiin
käyttää nimitystä hän>heä tai hää, ihmisestä saatettiin
käyttää myös nimitystä se.
Nii o valmis ko Kati Mati pyssy, piitä ja hannoa vaijaa.
Ko ois syrjäkämmentä korkijamp ni pitäjä paras, sanoi Katilan Martti
tyttärestään.
Syrjäkämmen: kämmenen leveys
Se synty heti, sano Kopperois-Matti emännäl ko puuron keitti.
Kopperoisen Matti oli rivakka kirvesmiesurakoitsija, jolla ei ollut aikaa
odotella emännän vapautumista puuronkeittoon muilta kiireiltään.
Eiks Laamasel koal kelpaa ko toista kertoa jo lihhaa leikkaa?
Koal tarkoittaa kaalia.
Sieräihä Sipro sinnemäks, jot soap Koaproki koalii.
***
Liekuta laakuta Laamase lasta,
Laamane ite ko lässii (sairastaa).
Mieko mäni katsomaa
ni hää tappoki pässii.
***
Kuus olj kuulusoa talluo
Yläjärve ympärillä:
Hämäläine ja Hännikkäine
Pusa Matti ja Puputti,
Lappaine ja lautamies.
Kuus olj kurjoa talluo
Ylläjärve ympärillä:
Ylli Antti ja Anti Matti,
Virki Ylli ja Mauno Vilppo,
Laatmanni ja Kilpeläise Lauri.
***
Kiitos, kiitos keisarille,
armaal Aleksanterille,
kuin meit päästi orjuuvesta,
ruunun vallasta vapahti.
Ei meitä Ruupertti rutista,
Tiira Mikko tipottele
keppijeäs kellekeä.
Lähteitä
- Ikkuna Karjalaan. Enkkuan koulupiirin kyläkirja,
toim. Kari Pohjakallio. Enkkuan koulupiirikirjan toimikunta
2001.
- Pyhäjärvi-kirja, toim. Reino O. Kukko ja Kaarle Viika.
Pyhän-Säätiö 1989.
- Sakkolan historiaa, toim. Väinö Kaasalainen. Sakkolan historiatoimikunta
1951.
- Wiika, Impi: Vpl Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita. Pyhän-Säätiö 1950.
- Pyhäjärven Saaprussa asuneen Anni Kyllikki Matintr Tenkasen haastattelu
29.10.02.