2.4.2001
Aulis Tenkanen:
KANNAKSEN PYHÄJÄRVEN HALLINNOLLISISTA OLOISTA
Pyhäjärven pitäjän alue kuului v. 1617-1720 Ruotsiin, v. 1721-1811 Venäjän vallan alaiseen Vanhaan Suomeen, v. 1812-1917 Venäjän alaiseen Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan ja vuodesta 1918 alkaen itsenäiseen Suomeen kunnes se menetettiin Neuvostoliitolle. Itsenäisenä hallintopitäjänä Pyhäjärvi mainitaan ensimmäisen kerran v. 1616, itsenäisenä kirkkopitäjänä 1632. Ennen v. 1631 Pyhäjärvi oli osa Sakkolan pogostaa, joka vuoteen 1617 asti kuului Novgorodin alaisuuteen.
Ruotsin vallan aikana Pyhäjärvi kuului Käkisalmen lääniin. Venäjän vallan aikainen Vanha Suomi muodosti vuodesta 1744 alkaen Viipurin kuvernementin ja vuodesta 1803 alkaen Suomen kuvernementin, jossa Pyhäjärvi kuului Käkisalmen maakuntaan. Vanhan Suomen tultua v. 1812 liitetyksi autonomiseen Suomeen Pyhäjärvi kuului Viipurin lääniin, samoin Suomen itsenäisyyden aikana. Huolimatta lääninjaon vaihteluista on sukutauluihini Vanhan Suomen aikanakin Pyhäjärven seurakunnan nimeksi on merkitty Pyhäjärvi Vpl (Viipurin lääni).