24.11.2001
Aulis Tenkanen

ESIMERKKEJÄ OLAVINLINNAN VOUTIEN ANEKKIKIRJEISTÄ 1500-LUVULTA

Pohjois-Savon asuttaminen perustui vuosina 1542-70 osaltaan Savonlinnan läänin käskynhaltijoiden (Olavinlinnan päälliköiden) myöntämiin anekkikirjeisiin, joilla he luovuttivat talonpojille perintöoikeudella käyttöön otettavaksi ja verollepantavaksi näiden anomaa kruunun yleismaata, ns. liikamaata tai autiotiloja. Anekkien luovutukset merkittiin maakirjaan - varhaisimmat merkinnät löytyvät 1560-luvulta. Anekkikirjeitä ei valitettavasti ole säilynyt kahta kappaletta enempää, nekin edustavat erikoistapausta, jossa talonpoika sai korvaukseksi Tavisalmen (Kuopion) pappilaa varten otetuista maistaan tiluksia muualta, tosin Iisalmen puolelta. Seuraavassa kirjeistä vanhempi omana tulkintanani (kursiivilla lisätyt kirjaimet puuttuvat alkuperäisestä tekstistä).

För Then Jordh som Ollj Heikinpoica Lappalainen Haffwer misst till Prästebolet I Taffwisalmj, Haffer han fådt igen thenna efterbenämbna Jordh, som Juan Hyffwöinen till förende haft haffit och will icke sielff besitte, benämndh Rotianpochian maa, och så mycket som förebenämbna Juan Hyffwöinen Hafwer Hafft i förebenämbna Taffwisalmi, helst ther ähr ingen Boende Oppå, och i winter skall skatten skriffwas. afsagd [oppå] Juan Hyffwöinen och oppå Olli Heikinpoika Lappalainen. Datum. Taffwisalmi Sommer Tingh, Annå 1553.

Göstaff Fincke

Siitä maasta, jonka Olli Heikinpoika Lappalainen on menettänyt Tavisalmen pappilalle, on hän saanut korvaukseksi jäljempänä mainitun maan, jonka Juhana (Juntti) Hyvönen oli aiemmin saanut [viljeltäväksi] mutta ei tahdo itse pitää sitä hallussaan, nimeltään Rotjanpohjan maa, ja niin paljon kuin Juhana Hyvösellä on ollut Tavisalmessa, varsinkin kun paikalla ei asu kukaan, ja maa on verollepantava tulevana talvena. Julistettu Juhana Hyvöselle ja Olli Heikinpoika Lappalaiselle.

Tavisalmen kesäkäräjillä vuonna 1553.

Kustaa Fincke

Tarkemmin kyseiset maakappaleet on lueteltu vuonna 1568 annetussa anekkikirjeessä, joka on myös säilynyt. 1600-luvun loppupuolella toimitetussa isojaossa anekin tilukset näyttävät sijoittuneen mm. Iisalmen mlk:n Ruotaanmäen kylään (Soininen 1961, s. 338-339), jonne muuten minäkin jouduin evakkona talvisodan aikana. Seuraavassa tulkintani tästä kirjeestä:

Kungliga Maijestäts Befalningsman på Nyslott, Jagh Jören Månsson [Stälarm] bekenner medh thenne öpne skrift, att thenne Breffwijsare, Olli Hindrichsson Lappalainen, skall niuta och behålla then Jordh, som han fångit hafferur af Göstaff Fincke udi underlagh, för en Jordh, som Prestbolet ähr i Kopio, gården benemdh Rotajpohian mark, ijhalaisten harju, Kumbusarj, Koiffussarj, och Sijkasalo, obehindrat niuta och behålla. Att så i sanning ähr, trycker iagh mitt Signet här under, som skriffwnidh ähr på Taffijsalmij gårdh. i Sommer Tinget then 4 Julj Anno 1568.

Sammanladth the Ängiar, som under then Juan Hyfwöins gårdh Legat haferur, benemdh som ähr Kewettös Luoto, Sijkasalon Siffwu, Siikasuo, Haukilahden randa, Koiffu saren Nijttu Luodepuolj, Sareslahden Joki, Koiffwu harjun Karj, Pajusaaren Luhta, och Lodet polj, Joutzen Joen Luhta.

(Signet)
J.S.

Minä Yrjänä Maununpoika [Stålarm], Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa vouti Olavinlinnassa, teen tiettäväksi tällä avoimella kirjeellä, että kirjeenhaltijalla Olli Heikinpoika Lappalaisella on oikeus kenenkään estämättä käyttää ja pitää hallussaan niitä maita, jotka hän on saanut Kustaa Fincken kirjoittamalla asiakirjalla korvaukseksi Kuopion pappilan maista. Lappalaisen talon tilukset ovat nimeltään Rotjanpohjan maa, Ihalaisten harju, Kumpusaari, Koivusaari, ja Siikasalo. Sen vakuudeksi, että tämä on totta, painan sinettini kirjoitukseni alle. Tavisalmen kartanossa, kesäkäräjillä 4 kesäkuuta 1568.

Juhana (Juntti) Hyvösen taloon kuuluneet niityt [jotka Lappalainen oli myös saanut] olivat nimeltään Kevetön luoto, Siikasalon sivu, Siikasuo, Haukilahden ranta, Koivusaaren niityn luodepuoli, Sareslahden joki, Koivuharjun kari, Pajusaaren luhdan luodepuoli ja Joutsenjoen luhta.

(Signet)
J.S.

Lähteet
Savon verollepanomaakirja (1561), VA 6133 a, liitteet 18 ja 15, sivut 290 ja 289, mikrofilmi ES 950, Kansallisarkisto.
Arvo M. Soininen, 1961: Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uuden ajan vaihteessa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.