30.3.2001

Aulis Tenkanen:

MITEN AKKASTEN SUKUNIMI ON SYNTYNYT?

Valtaosa suomalaisten sukunimistä on johdettu miehen etunimestä, tavallisesti sen kansanomaisesti käytetystä muodosta. Näin on monesti silloinkin, kun etunimi on jo kauan sitten jäänyt pois käytöstä ja sukunimi näyttää johdetun jostakin muusta suomenkielen sanasta (esim. nimet Paukku, Korkki, Markkanen, Lipponen). Voisiko näin olla myös Akkasten kohdalla?

Fil.maist. Sirkka Paikkalan 15.9.1999 minulle antaman lausunnon mukaan kreikkalaiskatolisen kirkon vaikutuspiirissä miehennimet Akka ja Akko ovat voineet johtua sellaisista ristimänimistä kuin Agafon, Agatij, Agakij, Akim. Esimerkiksi entisen Viipurin läänin Pyhäjärven alueella asui Novgorodin vatjalaisen viidenneksen maa-, henki- ja verokirjan mukaan Agafonko Fedkov-niminen mies, jota on karjalaisen väestön piirissä ehkä nimitetty lyhyemmin Akoksi tai Akaksi. Kun vanhoista sukunimistämme ylivoimaisesti suurin osa on johdettavissa kansanomaisesti käytetystä miehennimestä, on luonnollista olettaa, että näin on käynyt myös Akkasten sukunimen kohdalla.

Akka on myös muinaissuomalainen, skandinaavislähtöinen miehen nimi, kauan sitten käytöstä pois käytöstä jäänyt. Nimi esiintyy nykyäänkin talon- ja kylännimissä, esim. Maskussa kylä Akkoinen, Merimaskussa Akkoila (Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet).

Toisaalta Akka oli karjalaisten ylijumala Ukon kunnioitettu puoliso. Kalevalan toisinnoissa jopa Neitsyt Mariasta käytettiin joskus nimitystä Akka (Aimo Turunen: Kalevalan sanat, 1981). Niinpä Ukon ja Akan kunniaksi parittain nimetyt mäet (periaatteena Ukonmäki suurempi kuin Akonmäki) ym. paikat ovat asutettuina toisinaan saattaneet antaa aiheen sukunimille Ukko(i)nen ja Akka(i)nen.

Akka tai Akko on esiintynyt kylännimissä; esim. Ruokolahdella, Kuolemajärvellä, Rantasalmella, Tohmajärvellä ja Inkerinmaan Skuoritsassa on ollut Akkalan maakirjakylä, Juankoskella ja sen ympäristössä Akonveden kylä. Akkalan maakirjatalo on ollut ainakin Ruokolahdella, Kuolemajärvellä, Alavudella, Hollolassa, Kuortaneella, Töysässä ja Kirvussa, Akonniemen talo mm. Lehtimäellä ja Ähtärissä, Akonpellon talo Saarijärvellä, Kuolemajärvellä ja Uuraisissa ja Akonlahden talo Lohtajalla. Vpl Pyhäjärven Korkkalan kylässä oli Akkalan maakirjatalo ja Akkalanmäki; tässä tapauksessa nimet olivat kuitenkin myöhäsyntyisiä. Akan- tai Akon-alkuisia vanhoja paikannimiä on esiintynyt ja esiintyy ehkä nykyäänkin mm. Säämingissä, Jäppilässä, Juvalla, Punkaharjulla, Kerimäellä, Joroisissa ja Muuruvedellä (Kauko Pirinen: Savon historia II:I, s. 602).

Kirvussa on jo 1500-luvulla kirjattu Lars Ackain, Kivennavalla 1565 Philpo Acka, Uudellakirkolla v. 1566 Philppus Acca (Vilppu Akka) ja Sakkolassa 1631 Pååll Acka (Paavo tai Paavali Akka). Akka-suvun mainitaan pitäjän historiikissa olleen yksi Hiitolan pitäjän ortodoksisista kantasuvuista jo ennen sen Ruotsin valtaan joutumista.

Mormonien sukutietokannasta (www.familysearch.org) löytyi tätä kirjoittaessa kaikkiaan yhdeksän suomalaista, joiden sukunimeksi oli kirjattu Acka, mutta seitsemässä tapauksessa se johtui siitä, että Å-kirjain oli tulkittu A:ksi. Jäljelle jäivät vain Kivennavalla 10.6.1739 kastettu Henric Jöraninpoika (Heikki Yrjönpoika) Acka ja Mäntyharjulla 11.8.1693 kastettu Påhl Påhlinpoika (Paavo Paavonpoika) Acka.

Lokakuussa 1662 pidettyjen Käkisalmen läänin käräjien tuomiokirjassa mainitaan talollinen Johan Påållson (Juho Paavonpoika) Ackoin Pyhäjärveltä. Vuonna 1668 pidettyjen syyskäräjien tuomiokirjassa mainitaan talollinen Johan (Juho) Acka Pyhäjärven Enkkuanlahdesta. Maaliskuussa 1681 pidettyjen käräjien tuomiokirjassa mainitaan talollinen Thomas (Tuomas) Ackain Pyhäjärveltä. Vuoden 1682 kesäkäräjillä esiintyi kaskenpolttoa jakamattomalla maalla koskevassa riita-asiassa mm. Hendrich Ackain-niminen talollinen Vpl Pyhäjärven Enkkuanlahdesta (Reino O. Kukko: Kukkojen suku, 1980, www.sakkola.fi). Vuoden 1696 talvikäräjillä esiintyivät maariita-asiassa todistajina mm. talolliset Jöran (Yrjö) ja Hindrich (Heikki) Acka Enkkuasta (Reino Kukko ja Kaarle Viika: Pyhäjärvi-kirja). Saman vuoden savuveroluettelossa on Pyhäjärven Enkkuanlahdesta kirjattu samaan savupirttiin seuraavat miehet, joista kellään ei ollut vaimoa: Hinrich (Heikki) Acka, Luukas Acka, Thomas (Tuomas) Acka ja Mats (Matti) Acka. Heidän keskinäiset sukulaisuussuhteensa eivät ilmene luettelosta. Miesten taloudellinen asemansa oli keskimääräistä heikompi, sillä he eivät pystyneet maksamaan ns. käräjäkappoja.

Enkkuassa ei enää 1700-luvun kirkonkirjoissa tapaa Acka-nimellä kirjattuja henkilöitä. Todennäköisesti silloisten "enkkuoisten" joukossa oli kuitenkin Acka-nimisten henkilöiden jälkeläisiä. Sukunimi Akkainen on myöhempi johdannainen. Kirkonkirjoissa yleensä vasta 1800-luvulla Akkaisesta on pudonnut pois i.

1800-luvun lopulle saakka Karjalan kannaksella on käytetty virkakielenä pääasiassa ruotsia. Kirkonkirjoissa, veroluetteloissa tms. asiakirjoissa, joihin sukututkimus pääasiassa perustuu, suomenkielistenkin henkilönimet on ruotsalaistettu. Kirjurit ovat käytännöllisistä syistä 1700-luvulla ja vielä 1800-luvun alkupuoliskolla nen-päätteisistä sukunimistä jättäneet kaksi viimeistä kirjainta pois. Siten Ackain on luettava Akkaiseksi.